Nurmijärven vaalipaneelissa keskusteltiin taloudesta, työllisyydestä ja muun muassa ruuhkamaksuista.
Nato-tukikohta Suomeen, katujengirikollisuuden kitkeminen, sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahoitus, oikeus eutanasiaan, viinien myynti ruokakaupoissa.
Muun muassa näihin asioihin nurmijärveläiset eduskuntavaaliehdokkaat ottivat kantaa Nurmijärven kunnan ja Nurmijärven Uutisten järjestämässä vaalipaneelissa. Paneeli pidettiin keskiviikkona Klaukkalan Monikkosalissa.
Mukan paneelissa olivat Teppana Euro (vkk), Petri Kolmonen (kesk.), Ina Kuula (kd.), Maria Luoma (sd.), Kenneth Morelius (liik.), Leni Niinimäki (vihr.), Maiju Tapiolinna (ps) ja Virpi Räty (kok.).
Vaalipaneeli sujui myönteisissä tunnelmissa, vaikka ehdokkaiden kannat jakautuivat monissa asioissa.
Paneelin aikana löytyi kuitenkin kaksi asiaa, joista kaikki kahdeksan eduskuntavaaliehdokasta olivat samaa mieltä: aloituspaikkojen lisäys ja Uudenmaan ruuhkamaksujen vastustus.
Ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että Uudellemaalle tulee saada lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta henkilöstöpula esimerkiksi varhaiskasvatuksessa helpottuu.
– Uudeltamaalta puuttuu koulutuspaikkoja suhteessa nuorten määrään. Se on epäreilua nuoria kohtaan, että he joutuvat lähtemään muualle opiskelemaan. Täällä on myös työpaikkoja, jotka tarvitsevat korkeakoulutettuja nuoria, Virpi Räty (kok.) kommentoi paneelissa.
– Ehdottomasti tarvitsemme lisää korkeakoulupaikkoja, mutta tarvitsemme myös lisää arvostusta korkeakoulutukseen, Maiju Tapiolinna (ps.) sanoi.
– Tarvitaan myös yhteiskunnalta arvostusta ammatteihin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät ovat aliarvostettuja ja alipalkattuja, Leni Niinimäki (vihr.) jatkoi.
Koulurauha pitää palauttaa.
Lisäksi kaikki ehdokkaat vastustivat ruuhkamaksuja Uudellamaalla.
– Nurmijärveläisten ei pidä maksaa siitä, että he käyvät töissä. Ehdoton ei ruuhkamaksuille, Maria Luoma (sd.) kiteytti.
Isommat keskustelut käytiin valtion ja kuntien taloudesta ja työllisyydestä.
Valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous vaatii yhdeksän miljardin euron tasapainotuksen seuraavan kahden vaalikauden aikana. Ehdokkailta kysyttiin paneelissa, miten julkinen talous saadaan kuntoon ja pyydettiin konkreettisia säästökohteita.
– Nostetaan kissa pöydälle. Poistetaan Venäjä-pakotteet, Teppana Euro (vkk.) vastasi kysymykseen.
– Ainakin yksi keino on Yle-veron pienentäminen. Ylen radiokanavia on pilvin pimein, niitä voi vähentää, Ina Kuula (kd.) sanoi.
– Lähtisin siitä, että saadaan porukka töihin. Vaikka jouduttaisiin miettimään sitä, että leikataan työttömyysturvasta päiviä. Puretaan kannustinloukkuja. Nyt ihmisiä on turhaan kotona miettimässä, että ei kannata mennä töihin, kun tulot putoavat. Näin ei voi olla, Räty (kok.) sanoi.
– Lähtisin liikkeelle siitä, että julkinen hallinto pitää pöllyttää pahnoja myöten. Päällekkäiset virkasuhteet pitää katsoa hyvin tärkein läpi, olen aivan varma, että sieltä saadaan isoja säästöjä, Tapiolinna (ps.) sanoi.
Myös työllisyys nousi keskusteluun. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa vuoteen 2020 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Suurin osa ehdokkaista lisäisikin työperäistä maahanmuuttoa.
– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä tekemään erilaisia töitä. Erityisesti hoitoalan ihmisiä puuttuu. Tarvitsemme toki töihin myös ihmisiä, jotka ovat nyt työttöminä. Työllisyysaste tulee nostaa 80 prosenttiin. Lisäksi pitää lisätä mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen, Luoma (sd.) totesi.
– Meidän pitää lähteä siitä, että Suomessa asuvat saadaan paremmin työhön ja työllistettyä. Vähemmän vapaamatkustajia. Lisäksi työllisyysaste tulee saada 80 prosenttiin. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Suomessa. Henkilön, joka tänne tulee, pitää pystyä elättämään palkalla perheensä ja maksamaan veroja, Kenneth Morelius (liik.) vastasi.
– Tarvitsemme ammattitaitoista väkeä. Kielitaito on kuitenkin tärkeä asia, jos ajattelee vaikka sairaanhoitoa. Sitä täytyy myös kouluttaa ja varmistua siitä, että nämä ihmiset, jotka tulevat Suomeen töihin, suht koht osaavat suomen kieltä, Kuula (kd.) muistuttaa.
Monikon yleisöstä esitettiin ehdokkaille kysymys liittyen muun muassa opettajapulaan, oppimistuloksiin ja siihen, ovatko ehdokkaat valmiita leikkaamaan koulutuksesta.
– Suomi elää innovaatioilla, koulutuksella ja korkealla osaamisella. Nämä leikkaukset, mitä aiemmin on koulutukseen tehty, on kurottava umpeen ja rahoitusta lisättävä 200–300 miljoonaa euroa vuodessa. Opettajapulaan ei varmasti ole mitään nopeaa ratkaisua, mutta koulutuspaikkoja tarvitaan yhä lisää. Myös koulurauha pitää palauttaa kouluihin, Petri Kolmonen (kesk.) vastasi.
Niinimäen (vihr.) mukaan koulutuksesta ei voida leikata euroakaan.
– Sen sijaan meidän pitää satsata viisivuotiaiden esiopetukseen, eli lähdetään jo varhaisessa vaiheessa tarjoamaan tukea ja oppimisen edellytyksiä. Tarvitsemme lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja, tieteen rahoituksen turvaamista eikä missään tapauksessa korkeakoulumaksuja. Emme voi mistään koulutuksesta tai oppimisesta tinkiä. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin, Niinimäki sanoi.
Myös etänä paneelia seuranneet katsojat pääsivät esittämään kysymyksiä ehdokkaille. Katsojakysymyksissä esille nousivat järvien sinilevätilanne ja siihen vaikuttaminen, nuorten huumekuolemat ja se, tuleeko valtion ohjata ruokailutottumuksia esimerkiksi verotuksen keinoin.
Eduskuntavaalipaneeli nähtävissä tallenteena Nurmijärven kunnan eduskuntavaalien teemasivulta ja Nurmijärven Uutisten verkkosivuilta.