Metsäleipuri Riitta Mikkola kertoo, mitä kaikkea puhtaista metsistä voi hyödyntää.
Metsäleipuri Riitta Mikkola, koulutettu luonnontuoteneuvoja ja Pöllölän luomumetsäyrittäjä kertoo Makuja metsästä -tilaisuudessa 29. maaliskuuta kello 18–19, mitä kaikkea puhtaista ja ravintorikkaista metsistä voidaan hyödyntää. Nyt ei puhuta niinkään marjastamisesta tai sienestämisestä, vaan villiyrteistä, koivunmahlasta ja kuusenkerkästä.
Kasvaako pihassasi koivu? Mitäpä, jos tänä keväänä hyödyntäisit ruoanlaitossa ja leivonnassa ravintorikasta koivunmahlaa? Koivunmahla on ravintoliuosta, joka herättelee koivut keväisin talvilevolta. Mahlanvirtaus lakkaa, kun koivun hiirenkorvat alkavat vihertää. Koivu valmistaa mahlaa keväisin 50–300 litraa.
– Mahlan keruu ei ole vaikeaa. Koivun kylkeen porataan reikä noin viiden sentin syvyyteen, reikään laitetaan muoviletku, jota pitkin mahla valuu ämpäriin tai hanapussiin, kertoo Riitta Mikkola.
– Metsänmakuinen mahlapulla haastaa kyllä mennen tullen Dallas-pullan. Pullataikinan neste on korvattu koivunmahlalla, ja voisilmän alle voi piilottaa kuusenkerkkäsilppua, vinkkaa Mikkola.
Kuusenkerkän eli kuusen vuosikasvun C-vitamiinipitoisuus on huikea. Silppuna sitä voi käyttää monipuolisesti, ja pakastettuna ympäri vuoden.
– Pakastettu kuusenkerkkäsilppu voisi hyvin olla keittiöiden perusraaka-aine. Kerkkä sopii aamiaiselle, jälkiruokiin, makuvesiin tai vaikkapa pullan voisilmäksi, sanoo Mikkola.
Mikkolan mukaan villiyrttimme ovat aromeiltaan ja puhtaudeltaan ainutlaatuisia, jos niitä vertaa Suomeen Keski-Euroopasta tulleisiin yrtteihin. Niitä voi sekä syödä että käyttää hyvinvointituotteena.
– Jokamiehen oikeudella voi kerätä ruohomaisia villiyrttejä kuten nokkosta, maitohorsmaa ja vuohenputkea ilman maanomistajan lupaa, hän sanoo.
Tilaisuus on osa kunnan ilmastotyötä, ja kuntalaisten ilmastotyökyselyssä esittämä toive kunnan asukastilaisuuksien aiheeksi.
Ke 29.3. klo 18–19 kunnanviraston valtuustosalissa metsäleipuri Riitta Mikkolan vinkkejä koivun, kuusen ja villiyrttien hyödyntämisestä.