Etelä-Suomeen kaavailtu suurnopeusrata herätti viime syksynä kiivastakin keskustelua. Myös entisaikaan rautatien rakentamiseen liittyi pelkoja ja vastustusta. Radanrakentajat eivät olleet pitäjiin erityisen toivottuja vieraita. Rautatien synnystä ja sen rakentajista puhuu pääkirjastossa 4. huhtikuuta kello 13 Tampereen Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio.
Suomen ensimmäisen rautatien rakentaminen Helsingin ja Hämeenlinnan välillä aloitettiin kesällä 1857. Toiseen maailmansotaan mennessä rataverkko kattoi jo lähes koko maan. Rautatien rakentajat, ratajätkät, olivat tavallisesti maaseudun köyhien perheiden raavaita poikia. He olivat työnsä vuoksi jatkuvassa liikkeessä ja elivät toisten nurkissa. Näiden miesten elämä oli kovaa, työ raskasta ja leipä tiukassa, vaikka heidän merkityksensä Suomen teollistumiselle ja kasvulle on ollut suuri.
Museonjohtaja Kallio on tutkinut ratajätkien elämää ja kirjoittanut aiheesta vuonna 2022 ilmestyneen väitös- ja tietokirjan Ratajätkät: rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939.
Kallio kertoo pääkirjastossa muun muassa Suomen ensimmäisestä rautatiestä ja Hangon radasta, jotka sivuavat kuntaamme. Esityksessä kuullaan pahamaineisen radanrakentajien ammattikunnan elämästä ja nähdään vanhoja valokuvia entisaikain ratalinjoilta. Luvassa on myös näytteitä junttalauluista, joilla radanrakentajat hakivat rytmiä paalutustöihin.
Tapahtuma on osa ikäihmisille suunnattua K60-tapahtumasarjaa. Ti 4.4. klo 13. pääkirjastossa.