Väkivalta vähentää sosiaali- ja terveysalan työvoimaa – "Teräase ei yllättänyt"

Husin alueella kohdataan potilaiden taholta lähes päivittäin henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Tilanteita on eniten päivystyksissä, kuten Vantaan Peijaksessa, ja psykiatrisissa yksiköissä. Päihtymys ja mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä syitä potilaiden häiriökäyttäytymiseen ja hoitohenkilökunnan kohtaamaan väkivaltaan.

Väkivallan uhka vähentää sotealan houkuttelevuutta. Se on yksi vähemmän puhuttu syy alan työvoimapulaan.

– Julkisessa sotekeskustelussa puhutaan paljon palkkauksesta ja kuormittavuudesta, mutta työturvallisuusnäkökulma ei nouse tarpeeksi esille, sanoo Husin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.

Työ- ja potilasturvallisuus saattaa Toivosen mukaan muuttua äkillisesti esimerkiksi silloin, kun poliisi auttaa hoitoa tarvitsevan, mutta väkivaltaisen henkilön päivystykseen. Poliisi hyödyntää kuljetuksessa oikeuksiaan, kuten voimankäyttö- ja kiinniotto-oikeuksia.

Potilaan hallussa ollut teräase ei yllättänyt.

Kun sama henkilö saapuu päivystykseen, vastuu siirtyy hoitohenkilökunnalle. He joutuvat tulemaan toimeen omilla oikeuksillaan. Hoitohenkilökunnan oikeudet ja mahdollisuudet väkivallan ehkäisyyn ovat luonnollisesti kapeammat kuin poliisilla. Työturvallisuustilanne muuttuu merkittävästi, kun potilas saapuu päivystykseen. Potilailla kuuluu olla vahvat kansalais- ja perusoikeudet, mutta velvollisuuksiakin tulee olla.

Asiasta tulisi käydä Toivosen mukaan perusteellinen julkinen keskustelu. Mitä potilaiden oikeudet ja velvollisuudet ovat, jotta hoitohenkilökunnan ja muiden potilaiden turvallisuus taataan?

– Yhden riehuvan häirikön oikeusturva ei voi olla niin vahva, että se uhkaa muiden oikeutta saada hoitoa, kun henkilökunta keskittyy häirikköön. Samalla uhataan oikeutta turvalliseen työpaikkaan. Voisi olettaa, että asiallinen käytös, väkivallaton toiminta ja yleinen kunnioitus hoitohenkilökuntaa kohtaan olisivat kohtuullisia velvollisuuksia.

Väkivalta on samantyyppistä koko Husin alueella. Yleisyys vaihtelee toiminnan ja asiakaskäyntien määrän mukaan. Esimerkiksi laboratorioissa väkivaltaa on huomattavasti vähemmän kuin ympärivuorokautisissa päivystyksissä. Henkinen väkivalta, kuten ammattitaidon vähättely tai huorittelu, on hyvin yleistä. Myös fyysinen väkivalta ja muu epäasiallinen käytös on säännöllistä. Vuosittain on muutamia erittäin vakavia väkivallantilanteita, jotka johtavat vammoihin.

Huhtikuinen Tyksin henkilökuntaan kohdistunut teräasehyökkäys on yli 20 vuotta alalla olleen Toivosen mukaan karmea teko, mutta potilaan hallussa ollut teräase ei yllättänyt. Väkivaltaan sopivia esineitä salakuljetetaan sairaaloihin hänen mukaansa ”mitä mielikuvituksellisimmin tavoin”.

Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä tarkastuksista, joilla varmistetaan, että potilaalla ei ole esimerkiksi teräaseita.

– Henkilökunnan oikeus tarkastaa potilaan tavarat on liian epätäsmällistä ja tulkinnanvaraista. Erityisesti psykiatriassa kaivattaisiin tähän selkeyttä.

Tarkastuksien, kameravalvonnan, vartijoiden, hälyttimien ja muiden turvatoimien lisääminen voisi auttaa asiaan, mutta se ei auta juuriongelmaan.

– Emme voi loputtomasti linnoittaa sairaaloita. Rahat ja resurssit eivät riitä ja ne pitäisi muutenkin keskittää potilashoitoon. Asennemuutos sairaalan henkilökuntaa kohtaan on oikea ratkaisu.