Hankkeen kustannuslaskelmia ei ole tehty.
Keusote ei ota alueellaan käyttöön mielenterveysambulanssia.
”Siitä ei helposti saada toimivaa palvelua”, perustellaan ratkaisua Keusoten aluehallituksen 9.5. kokouspöytäkirjassa.
Siinä todetaan myös: ”Mielenterveysambulanssin toiminnan käynnistämistä ei tällä hetkellä nähdä ensiarvoisen tärkeänä toiminnan muotona Keusoten alueella. Se vaatisi laajaa selvitystyötä ja melkoisia taloudellisia panostuksia. Ensisijaisesti halutaan panostaa jo aloittaneen psykiatrian koordinaatioryhmän asettamiin tavoitteisiin ja yhteistyön syventämiseen Keusoten, Hyvinkään sairaalan ja HUS psykiatrian välillä. Lisäksi viemme eteenpäin jo nyt vaikuttavia tuloksia saanutta Terapiat etulinjaan -hanketta.”
Päätös olla ottamatta käyttöön mielenterveysambulanssia syntyi vastauksena vihreän aluevaltuustoryhmän valtuustoaloitteeseen. Se etenee nyt aluevaltuuston 25.5. kokoukseen päätettäväksi.
Palvelujohtaja Sirkku Pekkarinen-Keto, millaisia ovat psykiatrian koordinaatioryhmän asettamat tavoitteet ja missä ovat esitetyt vaikuttavat tulokset?
– Koordinaatioryhmän tavoitteena on edistää Hyvinkään sairaalan päivystyksen ja HUS psykiatrian kanssa tehtävää yhteistyötä. Selvitämme alueen yhteispäivystyksen käyttöä keskittyen psykiatrisiin potilaisiin ja sitä voisiko yhteispäivystyksen käyttöä vähentää, kun palveluita suunnitellaan paremmin.
Pekkarinen-Kedon mukaan Terapiat etulinjaan -hanke puolestaan on vahvistanut perustason mielenterveyspalveluja tuottamalla ohjattua omahoitoa ja kognitiivista lyhytterapiaa.
– Valtakunnallinen seuranta on osoittanut, että 80 prosenttia potilaista pääsee kognitiiviseen lyhytterapiaan kuukauden sisällä, jonka jälkeen heistä alle puolet ei tarvitse jatkohoitoa.
Yhteistyössä rakennetaan nyt myös M1- eli pakkohoitoarviota.
– Idea tässä on se, että potilasta ei pompotella M1-arviossa Hyvinkään sairaalan päivystykseen, vaan aika saadaan samalle päivälle omalle terveysasemalle ja oikea tieto siirtyy erikoissairaanhoidosta Keusoteen reaaliajassa.
Miten idea toteutetaan käytännössä on Pekkarinen-Kedon mukaan vielä avoinna.
Vastauksessa valtuustoaloitteeseen esitätte, että on turvallisuusriski kohdata psykoosipotilas autossa ja kysytte muun muassa: ”Miten taataan työntekijöiden ja myös potilaiden turvallisuus? Voiko yhden ambulanssin toiminta olla riittävän vaikuttavaa hankkeen taloudellisiin panostuksiin nähden?”
Vastauksia kysymyksiin ja kustannuslaskelmia ette ole esittäneet.
Onko teillä olemassa hintalaput hoidetulle ja hoitamattomalle psykoosi-potilaalle? Entä onko kustannuksia verrattu mielenterveysongelmien aiheuttaman työkyvyttömyyden kustannuksiin?
– Keusotella ei ole laskentaa mielenterveyden kustannusvaikutuksista mielenterveysambulanssin osalle, kertoo Pekkarinen-Keto.
– Tämän hetken talousraami on tarkka ja siksi edistämme nyt vain olemassa olevia hankkeita.
Vastauksessa aloitteeseen toteatte, että mikäli Keusote haluaisi panostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti mielenterveysambulanssin toimintaan, asia vaatisi laajempaa selvitystä, yhteistyötä HUS:in kanssa ja taloudellisia resursseja.
Miksi yhteistyö HUS:in kanssa ei ole itsestäänselvyys ja miksi mielenterveysambulanssin toimintaa ei kustanneta summasta jonka mielenterveysambulanssi säästää sosiaaliturvakuluista?
– Yhteistyö HUS:in kanssa on hyvää, mutta tarvitsee rakenteet ja yhteisen tahtotilan, muotoilee Pekkarinen-Keto ja korostaa, että ei ole poissuljettu etteikö mielenterveysambulanssi voisi olla tulevaisuuden yhteistyökohde.
– Pirkanmaalla toimii mielenterveysambulanssin pilotti. HUS on kertonut odottavansa tämän pilotin tuloksia ja katsoo sitten antaako tulos aihetta toteuttaa koko Uudenmaan alueen kattavan mielenterveysambulanssin.