Resurssipulasta johtuen priorisointia on ollut pakko tehdä.
Keusote ei ole pystynyt toteuttamaan koululaisten laajoja terveystarkastuksia lain vaatimalla tavalla.
Nykyisellään laki vaatii, että kaikille 1., 5. ja 8. luokan oppilaille tulee toteuttaa lääkärin ja terveydenhoitajan laajat terveystarkastukset.
Ylilääkäri Hanna Eronen kertoo syyksi Keusoten mittavan lääkäripulan.
– Emme valitettavasti noudata lakia tällä hetkellä, vaikka tahtotilamme on saada ne toteutettua. Meidän on ollut pakko kohdistaa lääkärin työtä sinne missä sitä tarvitaan enemmän, Eronen sanoo.
Tällä Eronen tarkoittaa sitä, että lasten ikäkausitarkastusten sijaan lääkäriresursseja on kohdennettu ja priorisoitu muun muassa lasten tarkkaavaisuushäiriöiden selvittämiseen ja hoitoon tai mielenterveyden haasteisiin vastaamiseen.
– Viidennes koululääkäriresurssista menee tarkkaavaisuushäiriötyöhön. Se on tärkeää ja vaikuttavaa työtä, kun perhe saa ohjausta, Eronen sanoo.
Erosen mukaan tilanne on ikävä, mutta priorisointia on ollut resurssipulasta johtuen pakko tehdä. Koululaiset eivät ole kuitenkaan jääneet ilman terveystarkastuksia, sillä terveydenhoitajat ovat tehneet niitä ja seuloneet osan oppilaista lääkärintarkastukseen.
Jotkut vanhemmat ovat olleet huolissaan.
Keusoten perhekeskuspalvelujen päällikkö Minna Kairesalo
– Joudumme aloittamaan niistä lapsista ja nuorista, joista on isoin huoli. Olemme itse tämän priorisoinnin tehneet, kun ei ole tullut valtakunnallista ohjeistusta, Eronen sanoo.
Keusoten perhekeskuspalvelujen päällikkö Minna Kairesalon mukaan jo tammikuun lopussa 70 prosenttia ekaluokkalaisten ja yli puolet viides- ja kahdeksasluokkalaisten laajoista terveystarkastuksista oli terveydenhoitajien osalta tehtynä.
– Lääkärien osalta tarkastukset eivät tule toteutumaan, Kairesalo sanoo.
Terveydenhoitajatilanne on Keusotessa hyvä, vaikka lääkärivaje kuormittaa nyt heitäkin.
– Kyllähän se tarkoittaa enemmän kannattelua, Kairesalo sanoo.
Myös perheet ovat kyselleet laajojen terveystarkastusten perään.
– Jotkut vanhemmat ovat olleet huolissaan. On tullut muutama muistutus ja huolen ilmauksia, Kairesalo sanoo.
Kairesalon mukaan terveydenhoitajilla on mahdollisuus lääkärikonsultaatioon.
Ylilääkäri Eronen perääkin keskustelua aiheesta, sillä tuoreiden tutkimusten valossa nykyisen käytännön mukaisista laajoista lääkärintarkastuksista ikäkausille ei ole osoittaa terveyshyötyä.
– Perusterveydenhuollon rahoitus on jäänyt vuosien saatossa erikoissairaanhoidon jalkoihin. Työtehtäviä on tullut lisää, erityisesti lakisääteisiä velvoitteita, mutta resursseja ei ole lisätty, Eronen sanoo.
Hän pitää muun muassa tarkkaavaisuushäiriöiden varhaista tunnistamista ja hoitoa merkittävänä asiana lapsen tai nuoren tulevaisuuden kannalta, johon resurssit kannattaa ohjata. Myös mielen haasteet vaativat resursseja kouluterveydenhuollossa.
– Koko sote-ala on murroksessa, Eronen huomauttaa.
Nyt Keusote suunnittelee ottavansa palvelusetelin käyttöön täyttääkseen lakisääteiset velvoitteet koululaisten terveystarkastuksista. Erosen mukaan tavoite on hyvä, mutta palveluseteli tulee kalliiksi ja näyttö sen terveyshyödyn tuottavuudesta on olematon.
– Miksi me käytämme julkista rahaa asiaan, mistä ei ole tutkimusnäyttöä? Eronen kysyy.
– Kouluterveydenhuolto on moniammatillista työtä ja sitä on vaikea toteuttaa ulkoistamalla yksittäinen palvelu, hän lisää.