Hyvinvointi | Harva ihminen on täysin symmetrinen – kehon toispuoleisuus voi aiheuttaa kipua sekä ongelmia liikkuvuuteen ja voimantuottoon
Suurimmalle osalle epäsymmetriasta ei ole mitään haittaa, OMT- ja urheilufysioterapeutti Juha Koistinen sanoo.
Kehon toispuoleisuus on hyvin yleistä. Se voi näkyä muun muassa liikkuvuudessa, voimantuotossa tai erilaisina kiputiloina.
Usein keho kuitenkin sopeutuu toispuoleisuuteen, siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
− Jos esimerkiksi asiakkaan pää on vinossa, hän ei välttämättä ole edes huomannut sitä ennen kuin tulee vastaanotolle, fysioterapeutti Jenni Häkkä sanoo.
Häkän mukaan kehon kuormittaminen toispuoleisesti tapahtuukin yleensä huomaamatta. Ihminen käyttää tietokoneen hiirtä tai pitää puhelinta aina samassa kädessä. Erilaiset mailapelit, kuten tennis ja jääkiekko, altistavat toispuoleisuudelle. Myös esimerkiksi kitaran- tai viulunsoitto rasittaa kehoa epätasaisesti.
Häkkä on huomannut äitiysterapiassa, että äidit pesevät ja kantavat lapsiaan usein samalta puolelta, mikä aiheuttaa virheasentoja lantioon ja lisää kehon toispuoleisuutta.
Häkkä puhuukin yleensä kehon paraatipuolesta ja heikommasta puolesta.
− Vasenkätiset käyttävät usein kehoaan tasapuolisemmin kuin oikeakätiset.
Nyrjähtäneen nilkan aiheuttama virheasento saattaa heijastua niskaan asti, kalevalainen jäsenkorjaaja Riikka Kukkola sanoo.
Myös Kukkola näkee vastaanotollaan paljon asiakkaita, joilla on kehossa toispuoleisuutta ja sen aiheuttamia virheasentoja.
− Toivoisin, että keho osattaisiin nähdä kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myös työergonomiaan ja ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Kukkolan mukaan virheasennot aiheuttavat lihasten, kalvorakenteiden ja jänteiden kiristymistä. Sen takia kudosnestekierto häiriintyy ja nivelet menevät virheasentoon sekä niihin syntyy kulumia.
Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa tasapainotetaan tuki- ja liikuntaelimistön epätasapainoon joutuneita rakenteita. Hoidon tavoitteena on poistaa lihasjännitystä, parantaa nivelten liikkuvuutta ja vapauttaa kalvorakenteita.
Jenni Häkkä suosittelee kehon toispuolisuuden tasapainottamiseen dynaamista venyttelyä ja spiraalistabilaatiota ja stabiloivia harjoitteita.
− Etenkin lihaskalvot pitävät dynaamisesta venyttelystä, jossa ei olla pitkään samassa asennossa, vaan liikkeet tehdään pumpaten ja hengityksen tahtiin.
Vasenkätiset käyttävät usein kehoaan tasapuolisemmin kuin oikeakätiset.
Jenni Häkkä
Spiraalistabilaatio on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin kehitelty kehonhallinta- ja terapiamenetelmä. Sitä käytetään muun muassa kehon lihastasapainon parantamiseen.
Spiraalistabilaatio tasapainottaa kehon lihasketjujen välistä toimintaa ja mahdollistaa selkärangan kannatuksen säilymisen liikkeen aikana.
Harjoittelussa käytetään apuna erityisesti metodia varten suunniteltuja pitkiä vastuskuminauhoja, korotettua mattoa sekä sauvoja, joiden avulla liikkeitä tehdään.
− Usein vain suoritamme jonkin liikkeen pohtimatta, mitä sen aikana oikeastaan tapahtuu. Ensin pitää pystyä tekemään liike oikein, ennen kuin siihen voi lisätä painoa mukaan, Häkkä kertoo.
Useimmilla ihmisillä on jonkinlaisia epäsymmetrisyyksiä kehossa, mutta suurimmalle osalle niistä ei ole mitään haittaa, OMT- ja urheilufysioterapeutti Juha Koistinen sanoo. Osalla ihmisistä toispuoleisuus on rakenteellista esimerkiksi skolioosin takia eikä tapojen ja tottumuksien aiheuttamaa.
Koistisen mielestä on tärkeämpää korostaa liikkeellä pysymisen merkitystä ja toimintakyvystä huolehtimista kuin pohtia vain kehon epäsymmetriaa tai toispuoleisuutta.
− Kehomme on luotu liikkumaan, ja kehon mahdollisimman monipuolinen käyttö ylläpitää toimintakykyä. Liiallinen varominen virheellisten uskomusten takia johtaa pitkällä aikavälillä kehon heikentymiseen.
Koistisen mukaan suurella osalla tuki- ja liikuntaelimistön kroonisesta kivusta kärsivillä on jonkinlainen uskomus huonosta asennosta, epäsymmetriasta tai siitä, että jokin liike vaurioittaa esimerkiksi selän tai niskan oireilevaa kohtaa.
− Harmillisesti eri ammattikuntien edustajat lähellä fysioterapiaa olevissa ammateissa tuovat esille ja jopa korostavat epäsymmetrisiä löydöksiä asiakkailleen löytäen niistä syyn erilaisiin oireisiin, hän sanoo.
– Ihmiset muuttavat käyttäytymistään yllättävän paljon tällaisten uskomusten iskostuttua mieleen.
Kun ihminen uskoo löytävänsä avun erilaisista passiivisista käsittelyistä, joissa esimerkiksi lantio pannaan paikalleen, hänen halunsa ottaa vastuuta itsensä hoitamisesta usein vähenee.
Koistisen mukaan tuki- ja liikuntaelimistön vaivat muodostavat noin kolmasosan kaikista sairauspoissaoloista Suomessa ja näistä kipukroonikot valitettavan suuren osan.
Älypuhelimesta on tehty syntipukki moneen asiaan. Ennenkin ihmiset ovat lukeneet sanomalehtiä ja kirjoja kumarissa asennoissa. Kyseessä ei ole asentojen näkökulmasta mikään uusi asia.
Jenni Häkkä
Urheilijoilla on jonkin verran toispuoleisuutta, sillä esimerkiksi keihästä heitetään aina samalla kädellä ja jääkiekkoilija laukoo samalta puolelta.
− Toispuoleisuus on normaalia kuten oikea- tai vasenkätisyys, ja lievästä toispuoleisuudesta voi olla kilpaurheilussa jopa hyötyä lihasten toiminnan ja liikeratojen automatisoituessa.
Tapojen ja tottumusten aiheuttama toispuoleisuus näkyy eri tavoin kehossa. Esimerkiksi työtuolissa toistuvasti samaan kyynärpäähän nojaaminen voi aiheuttaa kudospainetta, minkä takia olkapään jänteet voivat kipeytyä tai hermo ärsyyntyä. Kun tällaisen toistuvan tavan huomaa aiheuttavan oireita, on asian korjaaminenkin helppoa: vaihtele asentoa.
Koistisen mukaan onkin tärkeää, että työpäivän aikana työasennot vaihtelisivat ja keho saisi erilaisia ärsykkeitä. Kropalle ei ole hyväksi olla pitkiä aikoja samassa asennossa, vaan olisi hyvä välillä jaloitella, seistä ja istua.
− Älypuhelimesta on tehty syntipukki moneen asiaan. Ennenkin ihmiset ovat lukeneet sanomalehtiä ja kirjoja kumarissa asennoissa. Kyseessä ei ole asentojen näkökulmasta mikään uusi asia.
Ihmisten tuki- ja liikuntaelimistön vaivat paikallistuvat alaselkään, niska-hartiaseutuun, olkapäihin, polviin ja lonkkiin. Oli toispuoleisuutta tai ei.
− Mielenkiintoinen juonne on, että alaselkävaivat ovat olleet yleisiä jo silloin, kun ihmiset tekivät enemmän raskaita töitä. Silti ne piinaavat edelleen, vaikka teemme nykyään enemmän istumatyötä.
Koistisen mukaan selän kannalta parasta olisivat asennoiltaan ja kuormitukseltaan vaihtelevat päivät. Istumatyön vastapainoksi kannattaa työpäivän aikana pyrkiä nousemaan ylös ja liikkua. Vapaa-ajalla olisi hyvä liikkua monipuolisesti vastapainoksi istumiselle.