Jos eläkeajan toimeentulo näyttää ankealta, mitä voi vielä tehdä?
Sijoittamisessa painotetaan pitkäjänteisyyttä. Mitä nuorempana aloittaa, sitä parempi. Tuotto kasvaa ajan myötä, ja pitkäjänteisessä sijoittamisessa aika tasoittaa markkinoiden heilahteluja.
Entä jos ikää on jo 50 tai yli, eikä ole sijoittanut?
– Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, sanoo varallisuusvalmentaja, sijoittaja Minna Nikula.
– Meidän eliniän odotteemme pitenee, ja lääketiede kehittyy koko ajan, joten viisi- tai kuusikymppisen on turha ajatella, ettei enää ehdi sijoittaa.
Samaa mieltä on Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi.
– Siinä vaiheessa, kun viisikymppiset saavuttavat nykyisen eläkeikänsä, se on todennäköisesti siirtynyt entistä kauemmaksi. Voi helposti nähdä, että heillä on edessään ainakin kahdenkymmenen vuoden säästöaika.
Varttuneimpien etuna on myös se, että heillä on rahaa, mitä sijoittaa.
– Asuntolaina voi olla maksettu tai ainakin hyvin pian on, ja tulotaso on korkeampi kuin kaksikymppisillä, Nikula toteaa.
Jos viisikymppisenä ei vielä tiedä, kuinka suuri on tuleva eläke, se kannattaa selvittää viimeistään nyt.
– Kannustan vahvasti laskemaan auki, millaista eläkettä on odotettavissa, mitä kuluja eläkkeellä on, ja miettiä, miten haluaa tulevat eläkepäivänsä viettää, Paasi vinkkaa.
– Jos näyttää, etteivät rahat riitä, vielä on aikaa tehdä asialle jotain.
Pankkitilille säästäminen on parempi kuin ei mitään, mutta siihen ei kannata tyytyä jo inflaationkaan takia.
– Mieti, kuinka paljon laitat niin sanottuun turvakoriin, jossa on matalamman riskin sijoituksia, kuten korkosijoituksia ja pankkitili. Ja kuinka paljon olet valmis laittamaan niin sanottuun tuottokoriin, kuten osakkeisiin ja asuntoihin, joilla oikeasti haet tuottoa, Nikula neuvoo.
– Mitä lähempänä eläkeikää olet tai sitä aikaa, kun haluat nauttia enemmän tuotoista kuin tehdä enää lisää rahaa, sitä isommaksi kasvaa turvakorin osuus. Toki kaikki riippuu omasta sijoitusstrategiasta.
Paasi sanoo, että viisikymppiselle ensikertalaiselle helppo tapa on kuukausisäästäminen.
– Koska aikaa on kuitenkin se parikymmentä vuotta, osakkeet ovat se pääomalaji, johon kannattaa sijoittaa joko suoraan tai rahastojen kautta. Pörssien liikkeistä ei tarvitse välittää, koska pitkässä juoksussa ne tasoittuvat kuitenkin, Paasi sanoo.
Hän kannattaa kustannustehokkaita indeksirahastoja tai indeksirahaston omaisia kohteita, joissa kulut alittavat noin puoli prosenttia.
– Kova sana ovat indeksirahastot, jotka sijoittavat yrityksiin, jotka ovat myötätuulessa jonkin megatrendin vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kestävä kehitys, ilmasto, asioiden internet ja ihmiskunnan ikääntyminen.
Internetistä löytyy laskureita, joilla voi testata, millä tavoin aika ja kuukausittainen säästösumma vaikuttavat pääomien kehitykseen.
Koska sijoitusaikaa ei todennäköisesti ole yhtä paljon kuin nuorena, sitä joutuu kompensoimaan nostamalla sijoittamaansa summaa.
Jos haluaa tasaista kassavirtaa eläkkeen päälle, asuntosijoittaminen voi olla harkitsemisen arvoinen tapa.
– Se ei sovi kaikille, eikä markkinakaan ole helppo. Mutta jos onnistut löytämään hyvällä sijainnilla olevan asunnon, jonka vuokrattavuus on hyvä, saat tuloa joka kuukausi, Nikula toteaa.
Riskiksi voi muodostua sijoitusasunnon rahoittaminen.
– Pankkilaina on pystyttävä maksamaan, vaikka korot nousisivat. Nopea korkojen nousu saattaa pakottaa myymään hetkellä, jolloin muutkin myyvät, ja siinä voi tehdä ison tappion, Paasi mainitsee.
Usein sanotaan, että mitä vanhempi sijoittaja on, sitä vähemmän hän kestää riskiä.
Riskiä ei kannata kuitenkaan liikaa vältellä.
– Aikajänne, taloustilanne ja riskinsietokyky ratkaisevat. Kannattaa muistaa, että sijoittamisessa tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Jos et ole yhtään valmis ottamaan riskiä, tuotot jäävät tosi pieniksi, Nikula sanoo.
Pankit neuvovat usein, että riskiä kannattaa alkaa vähentää viimeistään viiden vuoden päässä eläkeiästä.
– Itse henkilökohtaisesti ajattelen niin, että jos säästöjä ei tarvitse jokapäiväiseen elämään, niin rahojen voi antaa olla eläkehetken ylikin. Niitä voi sitten tarvittaessa ottaa, kun kurssit ovat ylhäällä, Paasi sanoo.
– Tietysti jos pörssi on noussut viisi vuotta pystysuoraan ylös, voi eläkepäivänä olla hyvä hetki myydä.
"Tavoittelen tasaista, suhteellisen turvallista tuottoa"
Viisikymppinen Kirsi Mattila kokeili sijoittamista kymmenisen vuotta sitten, mutta lopetti sen korkeina pitämiensä kulujen vuoksi.
Asia painui unohduksiin vuosiksi, kunnes tämän vuoden alussa sijoittaminen tuli taas ajankohtaiseksi.
– Vanhin tyttäreni sai minut aloittamaan uudestaan. Hän teki pohjatyöt puolestani eli vertaili esimerkiksi kuluja, lahtelainen Mattila kertoo.
Kimmokkeena toimi myös elämäntilanteen muutos, avioero.
– Koin tarvetta aloittaa säästämisen nyt, kun olen yksin vastuussa toimeentulostani, eikä ole toista jakamassa kustannuksia.
– En myöskään ole kovin optimistinen Suomen eläkemaksujärjestelmän suhteen: kuinka sekin ehtii muuttua ennen kuin pääsen eläkkeelle. Kieltämättä se mietityttää.
Mattila työskentelee Orica Finlandin talousvastaavana, joten mikään untuvikko hän ei talousasioissa ole. Silti hän valitsi sijoituslajikseen helpon tavan: kuukausisäästämisen rahastoihin.
– Se on vaivatonta. Tililtäni menee aina palkkapäivänä tietty summa automaattisesti. Itse en tee muuta kuin käyn välillä katsomassa, mikä on tilanne.
– En seuraa markkinatilannetta – siihen minulla ei ole aikaa eikä oikein mielenkiintoakaan.
Ajanpuutteen vuoksi Mattila ei ole tässä vaiheessa kiinnostunut muista sijoituslajeista.
Nuorten sijoittajien suurin etu on aika. Myös Mattila näkee, että hänen sijoittamisensa on pitkäaikaista.
– Vaikka olen viisikymppinen, minulla on kuitenkin eläkeikään lähes parikymmentä vuotta aikaa. Vaikka markkinat heiluisivat ylös ja alas, uskon, että pitkässä juoksussa kehitys on positiivista.
– Jos minulla ei eläkkeelle jäädessä ole akuuttia rahan tarvetta, ehdin kerryttää varallisuutta periaatteessa jopa 30 vuotta.
Mattila säästää nimenomaan eläkepäiviään varten. Ennenaikaisesta eläkkeestä hän ei haaveile.
– Olen hyväkuntoinen, joten eläkkeelle ei ole kiire. Säästän, ettei tulotasoni romahtaisi eläkkeellä.
Kovin suuria riskejä Mattila ei halua ottaa.
– Tavoittelen tasaista, suhteellisen turvallista tuottoa. Mieluummin pienempi tuotto kuin, että tavoittelisin uhkarohkeasti valtavia voittoja.
Vaikka Mattilan tiedossa oli, että pienilläkin säännöllisillä summilla saa tulosta aikaan, se yllätti silti.
– Vaikka aikaa on kulunut vasta kahdeksan kuukautta, kummasti potti on alkanut kasvaa.
Jos Mattila neuvoisi jollakin tavoin ikätovereitaan, se voisi olla: aloita ihmeessä.
– Itseäni harmittaa ihan vietävästi, että lopetin sijoittamisen aikoinaan. Jos olisin jatkanut, olisin säästänyt jo kymmenen vuotta.