Asiakkailla on nykyisin suuremmat velat kuin aiempina vuosikymmeninä. Ritva Kuittisen mukaan asiakkaita on myös aiempaa vaikeampi auttaa.
Talous- ja velkaneuvoja Ritva Kuittinen, 59, on saapunut Itä-Uudenmaan oikeusaputoimistoon kuukausien tauon jälkeen. Hän on tehnyt maaliskuusta asti etätyötä koronan takia. Haastattelun lisäksi hänellä on poikkeuksellisesti asiakastapaaminen.
– Asiakas ei pysty toimittamaan papereita sähköisesti. Meillä pitää olla maskit tapaamisessa, Kuittinen kertoo.
Kuittisen tehtävänä on etsiä asiakkaille velkajärjestelyjä, joilla nämä pääsevät eroon veloistaan suunnitelmallisesti.
Etätyöaika ei ole ollut Kuittisen mukaan helppoa. Velkaantuneille on kyetty luomaan aiempaa vähemmän velkajärjestelyjä esimerkiksi heidän lomautustensa takia. Voimassaoleviin maksuohjelmiin on onneksi saatu maksuvapaita kuukausia.
Myös asiakastapaamiset ovat olleet normaalia hankalampia.
– Puhelimessa asiakas ei useinkaan avaudu niin kuin kasvokkain, Kuittinen arvioi.
Työssä olen oppinut sen, että kun jää eläkkeelle, lainaa ei voi enää olla hirveästi.
Ritva Kuittinen
Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Tämä on Kuittisen motto, josta on apua niin lähi- kuin etätöissäkin. Ja muutenkin elämässä.
Kuittinen on vuosien saatossa huomannut, että asiakkaiden asiat tuppaavat järjestymään – useimmiten saadaan aikaan velkajärjestely, joka nostaa ihmisen suosta pinnalle.
Kuittinen on nähnyt ihmiselon nurjaa puolta vuodesta 1993, jolloin hän aloitti määräaikaisena talous- ja velkaneuvojana Nurmeksen kaupungilla. Tuolloin se oli uusi ammatti, sillä laki yksityishenkilöiden velkajärjestelystä oli vasta tullut voimaan.
– Minusta tuli talous- ja velkaneuvoja sattumalta. Nurmeksen kaupungilta kysyttiin, olenko kiinnostunut, ja päätin tarttua toimeen.
Tätä ennen Kuittinen työskenteli työvoimaneuvojana ja aiemmin pankkitoimihenkilönä ja lastenvaateliikkeen yrittäjänä.
Nykyinen työ on niin mielenkiintoista ja monipuolista, ettei hän ole kaivannut aiempiin hommiin.
– Tässä kuunnellaan ja neuvotaan asiakkaita ja ollaan ikään kuin monessa roolissa: välillä psykologina ja sosiaalityöntekijänä, välillä lakimiehenä ja pankkitoimihenkilönä, Kuittinen naurahtaa.
Työn sisältö on pysynyt vuosien varrella samana, mutta työnantajat ovat vaihtuneet. Kuittinen siirtyi viime vuonna Vantaan kaupungilta Itä-Uudenmaan oikeusaputoimistoon, kun talous- ja velkaneuvonta siirtyi kunnilta valtiolle.
– Nyt asiakkaakseni voi tulla muitakin kuin vantaalaisia.
Kuittinen kuvaa itseään asiakaspalveluhenkiseksi, lukujen kanssa hyvin pärjääväksi konkariksi, jolle on karttunut ihmissuhdetaitoja.
Näistä piirteistä on hyötyä neuvontatyössä.
– Työssäni pitää olla empaattinen. Asiakas on usein alamaissa, ja hänelle pitää luoda toivoa.
Kuittiselle on kertynyt 27 vuoden kokemus neuvontatyöstään.
– 1990-luvulla hakemuspapereita täyteltiin käsin ja käytettiin lankapuhelinta, faksia ja nauhallista laskukonetta. Siitä on menty valovuosi eteenpäin, Kuittinen hymähtää.
Työkokemuksensa ansiosta hän tienaa enemmän kuin alalla juuri aloittanut talous- ja velkaneuvoja. Duunitorin mukaan työtehtävän keskipalkka on vajaat 3 200 euroa.
– Palkkataso voisi olla parempikin. Työ on kuitenkin vaativaa asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä, Kuittinen huomauttaa.
Talous- ja velkaneuvojan työ on Kuittisen mukaan jonkin verran stressaavaa.
– Jos vaikka velkajärjestelyhakemus on vireillä, pitää velkojan ja käräjäoikeuden lausuntopyyntöön vastata 2–3 viikossa. Tämä tuo paineita.
Ajoittain puhelinpäivystyksessä tulee stressiä, kun asiakkaita on jonoksi asti.
– Työ ei tule kuitenkaan uniin asti, Kuittinen vakuuttaa.
Jos stressi painaa, hän lenkkeilee tai lähtee mökille Lieksaan.
Parasta työssä on Kuittisen mukaan se, kun asiakas saa talousasiansa järjestykseen tai työllistyy ja pääsee kiinni yhteiskuntaan – se on palkitsevaa.
– Loppupelissä työssäni pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, Kuittinen painottaa.
Kuittisen suhde rahaan on muuttunut vuosien saatossa.
– Olen tullut aiempaa varovaisemmaksi. Työssä olen oppinut sen, että kun jää eläkkeelle, lainaa ei voi enää olla hirveästi. Monelle velkaantuneelle tulee yllätyksenä, että eläke voi olla pieni.
Kuittisella on edessään velattomat eläkevuodet.
– Olen ottanut lainaa asuntoon mutta maksanut lainat ajallaan. Olen tarkka rahankäyttäjä ja välttelen heräteostoksia.
Vielä olisi kuusi työvuotta jäljellä. Kuittisella on kuukaudessa kymmeniä asiakkaita. Korona voi synnyttää asiakasvyöryn.
– Koronan seuraukset näkyvät viiveellä loppuvuodesta ja talvella.
Kuittinen arvioi, ettei hän pysty ottamaan liiemmin uusia asiakkaita, sillä kädet ovat jo nyt täynnä töitä.
– Nykyisestä työmäärästäni vielä selviän. En tiedä, miten mahdollinen asiakasvyöry hoidetaan.
Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden velkasummat ovat nykyisin huomattavasti suurempia kuin aiempina vuosikymmeninä. Ihmisellä voi olla kymmeniä, jopa satoja erilaisia velkoja. Kyse on useimmiten kulutusluotoista ja pikavipeistä, joiden summat voivat olla suuria.
– Asiakkaalla on keskimäärin 40 000–50 000 euroa velkaa. Velkasummat ja eri velkojen määrät ovat kasvaneet selvästi. Jos asiakkaalla oli 1990-luvulla kymmenen eri velkaa, se oli jo paljon, selvittää Kuittinen selvittää.
Ihmisten taloudenhallinta kangertelee aiempaa pahemmin.
– Luottoja on niin helppo saada, eikä jakseta säästää.
Nykyisin korkokatto hillitsee velkaantumista, mutta silti lainakulut voivat olla korkeat.
– Jos ottaa vaikka 60 000 euron kulutusluoton, maksettava summa kasvaa rajusti, vaikka korkokatto on aiempaa pienempi, ensi vuonna 20 prosenttia.
Kun Kuittinen aloitteli talous- ja velkaneuvojan uraansa 1990-luvun puolivälissä, hän auttoi enimmäkseen entisiä yrittäjiä ja takaajia.
Nyt asiakaskirjo on paljon laajempi. Joukossa on entistä enemmän nuoria, eläkeläisiä ja moniongelmaisia, jotka kärsivät esimerkiksi riippuvuuksista ja mielenterveyshäiriöistä.
– Tapauksia on entistä vaikeampi ratkaista.
Velkajärjestelyjä luodaan jäsentämällä asiakkaan elämän- ja taloustilannetta.
Kuittinen ohjaa ja avustaa asiakkaita hakemaan sosiaalista luototusta, Takuusäätiön takaamaa järjestelylainaa, vapaaehtoisia sovintoja velkojien kanssa ja käräjäoikeudesta yksityishenkilön velkajärjestelyjä.
Työn ikävin puoli on se, jos asiakkaan tilanteeseen ei löydy heti helpotusta.
Jos ihmisellä on tuoreita suuria lainoja, velkajärjestelyyn pääsy voi kestää jopa 3–5 vuotta.
– Keskimäärin käräjäoikeudelta saa hyväksytyn velkajärjestelyn puolessa vuodessa.