Oma raha | Testamentin laatiminen oli helppoa mutta pakotti ajattelemaan kuolemaa – "Kyllä minä vähän itkeä tihrustin", Sanna Mäkinen, 47, myöntää

Sanna, 47, ja Jari, 44, Mäkinen tietävät, miltä tuntuu spekuloida kuolemalla. Omalla tai toisen. Sitä testamentin laatiminen nimittäin vaatii.

Mäkiset pyörittävät Järvenpäässä Pentisol-nimistä aerosolipakkaamoa. Se on kasvava perheyritys, joka ensi vuonna juhlii 40-vuotisjuhliaan. Yhteistä omaisuutta on sekä firman että kodin muodossa. Perheeseen kuuluu kaksi alaikäistä lasta.

Runsas vuosi sitten Mäkiset ottivat yhteyttä tuttuun lakimieheen. Oli aika saada mustaa valkoiselle eli tehdä testamentti.

Perimmäisenä motiivina oli turvata lasten ja yrityksen tulevaisuus, jos heistä jommallekummalle tai molemmille tapahtuu jotakin.

Lakimies ja pariskunta tapasivat kerran kasvotusten. Juristi halusi kuulla taustat ja Mäkisten toiveet voidakseen laatia heille alustavan testamenttiluonnoksen.

Teknisesti testamentin laatiminen oli helppoa.

Vaikeinta oli katsoa kuolemaa silmiin, vaikkakin turvallisen etäisyyden päästä. Mitä, jos koko perhe menehtyisi lomamatkalla lento-onnettomuudessa? Tai toinen puolisoista kuolisi jossakin muussa onnettomuudessa? Entä jos Jari jää leskeksi ja löytää uuden puolison? Tai toisinpäin?

– Kyllä minä välillä vähän itkeä tihrustin, Sanna Mäkinen myöntää.

Mäkiset halusivat testamenttiin esimerkiksi maininnan, ettei leskeksi jääneen mahdollinen uusi puoliso hyödy kuolleen puolison henkilökohtaisista osakkeista.

Vaikka kyse on vakavasta asiasta, kyseinen pykälä saa nyt pariskunnan vitsailemaan asiasta keskenään.

– Erityisesti Sanna halusi sen pykälän sinne, Jari toteaa.

– Eikö se ole ihan ymmärrettävää? Sanna sanoo ja nauraa.

Mäkisillä on 16-vuotias poika ja 13-vuotias tytär. He eivät vielä alaikäisinä voisi ottaa vastuuta firmasta, jos molemmille vanhemmille kävisi jotakin.

Siksi testamenttiin on merkitty, että tällaisessa tapauksessa vastuu firmasta siirtyisi Sannan sisarelle ja Jarin veljelle. Sisarusten puolisot on rajattu testamentin ulkopuolelle, samoin Mäkisten lasten mahdolliset tulevat puolisot.

– Haluaisimme firman päätyvän juuri niiden ihmisten käsiin, joihin me luotamme eniten, Jari Mäkinen sanoo.

Sisarukset eivät ole töissä Pentisolilla.

Lastensa ja firmansa lisäksi Mäkiset ovat halunneet turvata toistensa tulevaisuuden.

– Olemme testamentissamme esimerkiksi esittäneet toiveen, etteivät lapset rintaperillisinä vaatisi lakiosaansa lesken elinaikana.

Mäkiset olivat yksimielisiä testamentin eri pykälistä. Itse asiakirja on tiivis.

– Ei se tämän pidempi paperi ole, Sanna Mäkinen sanoo ja heilauttaa yhtä A4:sta edessään.

Mäkisillä on takana pitkä yhteinen historia ja vahva, luottamuksellinen suhde. He ovat tunteneet toisensa 1990-luvulta lähtien.

Vuonna 2005 avioituneella parilla ei ole avioehtoa. Keskinäisen edunvalvontavaltuutuksen he laativat saman aikaan kuin testamentin.

Sanna Mäkisen isä Pentti Turunen on perustanut Pentisolin vuonna 1981. Sanna on ollut firmassa töissä "koko ikänsä".

Jari Mäkinen on kotoisin Lahdesta ja alun perin yrittäjäperheestä hänkin. Hän oli 1990-luvulla isänsä firmassa töissä, kun hän ajautui asioimaan Sannan työpaikalla.

Pariskunta tapasi ja rakastui. Myöhemmin Jari siirtyi niin ikään Pentisolin palvelukseen. Kun Sannan isä joutui yllättäen terveyssyistä siirtymään syrjään vuonna 2011, Mäkiset ottivat firman haltuunsa.

He omistavat siitä 95 prosenttia. Loput on merkitty Sannan äidin nimiin.

Kolme–nelikymppisenä saattaa ajatella, että elämää on jäljellä paljon. Testamentin tekeminen ei tunnu ajankohtaiselta.

– Koskaan ei kuitenkaan ole liian aikaista, Jari Mäkinen huomauttaa.

Pariskunta on huomannut, että aika harva tekee testamentin. He arvelevat, että asia on monelle liian arka.

– Se selkiyttää kyllä ihan normitallaajankin asioita. Eipä tarvitse tapella asioista jälkeenpäin, Jari Mäkinen sanoo.

Tekemäänsä testamenttia Mäkiset säilyttävät pilvipalvelussa. Yksi kappale on skannattuna kirjahyllyssä ja alkuperäinen asianajotoimistossa. Yhdet kappaleet on toimitettu Sannan sisarelle ja Jarin veljelle.

Testamentin tarkkaa hintaa he eivät muista.

– Mutta ei se niin kallista ollut kuin mitä lakimiesleffat antavat ymmärtää. Mielenrauhasta maksaa mielellään, Jari Mäkinen toteaa.

Varo kriittisiä muotovirheitä

Testamentin tekemiseen ei aina tarvita lakimiestä. Viimeisen tahtonsa voi raapustaa vaikka itse käsin ruutupaperille.

Mutta jos haluaa olla varma, että tahto toteutuu, mikä tahansa paperi ei kelpaa. Silloin lakimiesapu voi olla paikallaan.

– Jos testamentissa on kriittisiä muotovirheitä, se voi olla pätemätön, sanoo asianajaja Päivi Katainen.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti, ja se on allekirjoitettava kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan todistaessa. Myös todistajat allekirjoittavat asiakirjan.

Testamentteja ei rekisteröidä samaan tapaan kuin vaikkapa avioehtosopimuksia. Jos testamentin tekijä tulee katumapäälle ja hävittää dokumentin, se on mitätön.

– Vain alkuperäinen testamentti on pätevä. Pelkkä kopio ei riitä, Katainen muistuttaa.

Testamentti kannattaa tehdä, jos haluaa omaisuutensa jakautuvan jotenkin muuten kuin perintölain mukaan. Sillä voidaan määrätä paitsi perinnön jakautumisesta myös perillisten aviopuolisoiden avio-oikeuden poissulkemisesta perittyyn omaisuuteen.

Kataisen mukaan testamentti yleensä selkeyttää asioita kuolinpesässä. Se tehdään aina asiakkaan elämäntilanne ja tavoitteet huomioiden.

– Silloin siitä tulee yksilöllinen ja se johtaa toivottuun tulokseen.

Katainen huomauttaa, että joskus tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan muitakin asiakirjoja, esimerkiksi avioehtosopimus.

– Monelle tulee yllätyksenä, kuinka avio-oikeus voi vaikuttaa perinnön ohjautumiseen.

Turvallisinta on säilyttää testamenttia pankissa. Pankki antaa automaattisesti kuolinpesälle todistuksen vainajan asiakkuuden sisällöstä perunkirjoitusta varten. Jos pankin tallelokerossa tai asiakirjasäilytyksessä on papereita, asia tulee julki kuoleman jälkeen.

Testamentin tekemisestä ei ole pakko kertoa kenellekään, mutta usein ihmiset mainitsevat asiasta läheisilleen. On kaikkien etu, että paperi löytyy, kun sitä tarvitaan.

– Jos sitä säilyttää kotona, sitä ei siis kannata erityisesti piilotella, Katainen toteaa.

Perhe- ja perintöasioita hoitava Katainen tekee testamentteja viikoittain. Valtaosa testamenttiasiakkaista on yli viisikymppisiä.

– Nuoremmatkin voisivat enemmän miettiä testamentin tekemistä, etenkin jos ovat avoliitossa ja yhteistä omaisuuttakin on. Avoliitto ei anna puolisolle vastaavaa turvaa kuin avioliitto.

Myös uusioperheissä perintöasioiden miettiminen on tärkeää.

Testamentin hinnoittelu on jossakin määrin kiinteää, mutta myös sen laatimiseen käytetty työaika vaikuttaa. Hinnat alkavat runsaasta 200 eurosta.

Hinta-arvion voi kysyä ennakkoon testamenttiasioita hoitavilta lakimiehiltä.

Ilman testamenttia mennään järjestyksessä

Laissa määrättyyn perimysjärjestykseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa testamentilla, muistuttaa perunkirjoitus.fi-sivusto.

Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja heidän lapsensa. Ellei lapsia ole, perijä on aviopuoliso. Avopuolisoa perintö ei koske.

Ellei lapsia tai aviopuolisoa ole, perintö menee vanhemmille, vainajan sisaruksille ja heidän lapsilleen. Ellei heitä ole, perijöitä voivat olla vainajan isovanhemmat ja heidän lapsensa, mutta eivät serkut.

Jos vainajalla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia elossa, vainajan omaisuus menee testamentin puutteessa valtiolle.