Ajassa: Britannian ero EU:sta oli tutkijoiden mukaan järkytys siellä asuville suomalaisille – "Ihmiset ovat olleet pitkässä ja väsyttävässä epävarmuuden tilassa vuosikausien ajan"

Suomalaiset ovat kansanäänestyksen jälkeen kokeneet aiempaa enemmän muukalaisvastaisuutta.

Tiina Sotkasiiran (vas.) ja Saara Koikkalaisen mukaan Britanniassa asuvia suomalaisia mietityttää paljon se, millaisia muutoksia EU-ero tuo elämään. Riikka Hurri

Laura Määttänen

Yliopistotutkija Tiina Sotkasiira oli Isossa-Britanniassa vuonna 2016, kun maassa järjestettiin merkittävä kansanäänestys. Kansalaisilta kysyttiin, tulisiko Britannian pysyä EU:ssa vai erota siitä.

Eroa kannatti niukka enemmistö. Skotlannissa enemmistö oli eroa vastaan, ja moni paikallinen järkyttyi äänestyksen tuloksesta. Se jäi Sotkasiiran mieleen.

Seuraavana vuonna hän oli tutkimusvaihdossa Glasgow’ssa ja huomasi, että tulossa oleva brexit aiheutti Britanniassa asuvissa suomalaisissa paljon huolta.

Muuttoliikettä aiemminkin tutkinut Sotkasiira päätti selvittää, miten ulkosuomalaiset kokevat brexitin. Saman aiheen kimpussa on myös suomalaisten kokemuksia EU:n työmarkkinoilla aiemmin tutkinut yliopistotutkija Saara Koikkalainen.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet suomalaisten tuntoja haastattelujen ja verkkokyselyn avulla.

Britannian brexit-prosessi on ollut monivaiheinen. Suomalaisten reaktiot ovat vuosien aikana vaihdelleet, mutta yksi ajatus on ollut koko ajan yhteinen: tuskin tästä seuraa mitään hyvää.

Osa suomalaisista oli pohtinut Britannian suhdetta EU:hun jo aiemmin, mutta laajemmin kiinnostus heräsi, kun voimakkaat äänestyskampanjat käynnistyivät.

– Suomalaiset havahtuivat siihen, että jotain on tapahtumassa. Silti äänestyspäivään asti moni ajatteli, että järki voittaa ja huoleen ei ole syytä, Sotkasiira sanoo.

Äänestystulos oli suurelle osalle sokki.

– Moni koki hyvin vahvoja tunteita, vihaa ja pettymystäkin. He miettivät, eikö meitä halutakaan enää tänne.

Vähitellen alkoi tihkua tietoa siitä, mitä päätös tarkoittaa esimerkiksi liikkuvuudelle. Kun tietoa alkoi saada, suomalaisten oli aiempaa helpompi suhtautua tulevaan muutenkin kuin tunteella. He alkoivat miettiä, millaisia vaikutuksia brexitillä on omaan elämään.

Koikkalaisen mukaan moni ajatteli silti pitkään, että ei ero oikeasti toteudu, vaan vielä tapahtuu jotain, joka muuttaa tilanteen.

Brexitiin suhtautumiseen vaikuttaa paljon se, miten pysyvä asuinpaikka Britannia on.

– Monelle ulkomailla asuminen on tietyn uravaiheen juttu, ja silloin asia ei ole niin merkittävä. Toisaalta jotkut ovat muuttaneet Britanniaan jo ennen suomen EU-jäsenyyttä, ja heillä on pysyvä oleskelulupa. He joutuvat takaisin maahanmuuttajakategoriaan, ja se järkyttää heitä, Koikkalainen kuvaa.

Tulevina vuosina nähdään, millaisia vaikutuksia brexitillä on, Tiina Sotkasiira ja Saara Koikkalainen sanovat. Riikka Hurri

Suomalaisten huolet liittyvät eniten käytännön elämään: saavatko he jäädä maahan, vähenevätkö työpaikat, vaikeutuuko vuokra-asunnon saaminen?

Britanniassa asuvat suomalaiset kohtaavat epävarmuuden paitsi maahanmuuttajina myös Britanniassa asuvina ihmisinä. Pelko siitä, mitä maalle EU-eron myötä tapahtuu, on suuri.

– Ihmiset ovat olleet pitkässä ja väsyttävässä epävarmuuden tilassa vuosikausien ajan, Sotkasiira sanoo.

Brexit on tuonut mukanaan muukalaisvastaisuutta. Osa suomalaisista kokee olevansa eri tavalla maahanmuuttajia kuin ennen: nykyisessä ilmapiirissä tuntuu olevan aiempaa luvallisempaa sanoa, että nyt se maahanmuuttajien tulo loppuu.

– Sitten sanoja korjaa, että enhän minä sinua tarkoittanut, Koikkalainen kertoo.

Moni miettii, uskaltaako puhua kadulla suomea lapselle tai kelpaako Suomen passi enää henkilötodistuksena. Suomalaisia on myös muuttanut pois brexitin vuoksi.

– Muuttopäätös on toisille paljon vaikeampi kuin toisille. Esimerkiksi kaikkia ammatteja ei voi harjoittaa muualla, Sotkasiira sanoo.

Tammikuun lopussa Britannia erosi EU:sta, ja siirtymäkausi päättyy tämän vuoden lopussa. Melkein kaikkien Britanniassa asuvien EU-kansalaisten on nyt haettava uutta oleskelulupaa.

Sotkasiiran mukaan prosessi on helppo niille, joilla on pitkä, pysyvä työsuhde.

– Niiden, jotka ovat olleet pitkään esimerkiksi sairaina tai kotiäiteinä, tilanne on hankalampi. Siellä ei ole vastaavaa väestötietojärjestelmää kuin Suomessa, vaan oikeutta asua on arvioitu esimerkiksi verotustietojen ja sen perusteella, pystyykö todistamaan asuneensa siellä riittävän kauan.

Britanniassa asuu noin 20 000 suomalaista. EU:n myötä moni on halunnut lähteä sinne töihin tai opiskelemaan. Jatkossa muuttaminen on todennäköisesti hankalaa. Britannia on ottamassa käyttöön pisteisiin perustuvan järjestelmän, jonka avulla arvioidaan henkilön oikeutta muuttaa sinne. Pisteitä tuovat muun muassa hyvä palkka ja korkea koulutus.

– Se koskee paitsi niitä, jotka haluavat muuttaa sinne, mutta myös esimerkiksi niitä, jotka haluavat tuoda sinne perheenjäseniään. Vaaditaan tiettyä tulotasoa, että vaikkapa ulkomainen puoliso voi muuttaa, Sotkasiira kertoo.

Molemmat tutkijat ovat aiemmin asuneet Britanniassa.

– Olin ajatellut, että voisin ehkä joskus palata sinne. Nyt se on ainakin paljon vaikeampaa kuin ennen, Koikkalainen sanoo.

"Oleskelulupaa on jo kysytty"

Lontoossa asuva Tania Tiippana, 43, matkustaa työnsä puolesta paljon. Terveysteknologia-alan yrityksessä työskentelevä Tiippana on jo monesti Euroopan ulkopuolella joutunut todistamaan, että hänellä on oleskelulupa Britanniaan.

– Myös esimerkiksi pankissa ja terveydenhuollossa on alettu kysyä oleskelulupaa. Työpaikat mainostavat, että avoin paikka on avoin vain ihmisille, jolla on pysyvä oleskelulupa brexitin jälkeen.

Savonlinnassa kasvanut Tania Tiippana on Suomen kansalainen ja hakemassa kaksoiskansalaisuutta. "Toivottavasti elämä jatkuu ennallaan sen jälkeen." Tania Tiippanan kotialbumi

19-vuotiaana Walesiin opiskelemaan muuttanut Tiippana pitää brexitiä utopistisena ja huonona ratkaisuna. Britannian taloustilanne näyttää huonolta, mutta tällä hetkellä korona on otsikoissa enemmän kuin EU-eron seuraukset.

Tiippana on saanut osansa brexitin esiin nostamasta muukalaisvastaisuudesta.

– Kansanäänestyksen jälkeen sain paheksuvia katseita, kun puhuin puhelimessa suomeksi, hän kertoo.

Tiippanan ystäväpiiriin kuuluu myös brexitin kannattjia. He ovat todenneet, että Tiippanan asuminen maassa ei ole ongelma, koska hän on Suomesta ja kouluttautunut.

Tiippanalle Lontoo on koti, mutta sieltä lähteminen ei ole täysin mahdoton ajatus.

– Jos taloustilanne ei parane ja työmahdollisuudet vievät maailmalle, mietin henkilökohtaista brexitiä.

Kansanäänestyksen aikaan Tiippana oli Yhdysvalloissa.

– Sain kokea yhdessä yössä, miten punnan arvo tippui 1980-luvun tasolle. Olin tulokseen erittäin pettynyt, varsinkin kun Lontoo oli EU:ssa pysymisen kannalla.

Tausta

Siirtymäkausi loppuu

Kansanäänestys mahdollisesta EU-erosta järjestettiin 23.6.2016.

Eroa kannatti 51,9 prosenttia äänestäneistä ja EU:ssa pysymistä 48,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 72,2.

Britannia erosi Euroopan unionista 31.1.2020, ja siirtymäkausi jatkuu vuoden loppuun.

EU ja Britannia ovat neuvotelleet siitä, millaiset suhteet niillä tulevaisuudessa on, mutta neuvottelut ovat yhä kesken.

Tämänhetkisen tiedon mukaan EU:n ja Britannian kansalaiset voivat matkustaa viisumivapaasti 1.1.2021 alkaen toistensa alueelle lyhyttä oleskelua varten 90 päiväksi 180 päivän ajanjaksolla.

Lähteet: Eduskunnan ja valtioneuvoston internetsivut

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut