Matkailu | Virtuaalimatkojen buumia ei tullutkaan – "Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla luontoon perustuvan virtuaalimatkailun kärkimaa, mutta projektit ovat olleet vähäisiä"

Virtuaalimatkailu lisääntyi Suomessa hieman koronavuonna 2020, mutta sen kysyntä ja tarjonta on yhä melko vähäistä.

Näin arvioivat matkailualaa seuraavat asiantuntijat. Virtuaalimatkailun kasvu ei ole ollut odotetunlaista.

– Luulin, että kaikki matkayritykset olisivat jo alkaneet järjestää virtuaalisia matkoja koronan takia, mutta kehitys on ollut hidasta. Virtuaalimatkailun hyötyjä ei ole nähty tarpeeksi suuriksi, arvioi Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Juho Pesonen.

Yritysten intoa tehdä uusia aluevaltauksia ovat hillinneet myös niiden heikentynyt taloustilanne ja kesä, jolloin voitiin matkailla osin normaalisti. Moni toimija on myös tehnyt isoja satsauksia perinteiseen matkailuun ja haluaa pitää niistä kiinni.

Suomen matkailua edistävän Visit Finlandin Lapin aluepäällikkö Liisa Kokkarinen arvioi, että virtuaalimatkoille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

– Matkayritykset eivät ole pystyneet reagoimaan tilanteeseen niin nopeasti kuin haluttaisiin. Se on rahasta ja henkilöstöresursseista kiinni: yritykset ovat joutuneet lomauttamaan väkeään koronan takia, Kokkarinen puntaroi.

Yritysten kannattaisi haastaa ajatusmalli, että asiak­kaita pitää saada paikan päälle.

Juho Pesonen

Pesosen mukaan virtuaalimatkoja tarjoavien suomalaisten yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta niitä lienee joitakin kymmeniä.

Pesosen mielestä matkailualalla nojataan yhä liikaa vanhoihin liiketoimintamalleihin, joita olisi jo aika miettiä uudestaan.

– Yritysten kannattaisi haastaa ajatusmalli, että asiakkaita pitää saada paikan päälle. Maailma on auki, ja ihmisiä istuu kotona enemmän kuin koskaan.

Pesonen pitää virtuaalimatkailun potentiaalia valtavana.

– Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla luontoon perustuvan virtuaalimatkailun kärkimaa, mutta projektit ovat olleet vähäisiä. Yksi syy tähän voi olla digitaalisen markkinointiosaamisen vaje.

Vanhat liiketoimintamallit jarruttavat virtuaalimatkailua myös ulkomailla.

– Isot konsulttiyritykset arvioivat, että virtuaalimatkailu yleistyy lähivuosina väistämättä. Voin itsekin melkein laittaa pääni pantiksi siitä, että näin tapahtuu. Kysymys on siitä, kuinka paljon ala kasvaa, Pesonen sanoo.

Hän huomauttaa, että virtuaalimatkojen järjestäminen ei ole yrittäjälle iso riski.

– Se ei vaadi paljon rahaa, eikä siinä kauheasti tarvitse tehdä isoja etukäteisinvestointeja. Palvelua voidaan testata digiajassa, ja hyvin nopeasti nähdään, toimiiko se vai ei.

Virtuaalimatkojen teko on myös teknisesti suhteellisen helppoa.

– Toki kamerakulmat, äänet ja aihepiirit pitää suunnitella, Pesonen toteaa.

Kokkarisen mukaan pulmia voi tulla ansaintamallin keksimisessä.

– Monet olettavat yhä, että virtuaalimatkailun pitäisi olla ilmaista.

Pesonen uskoo, että virtuaalimatkoista innostuvat etenkin ympäristötietoiset ihmiset, jotka haluavat kehittää itseään, tutustua uusiin ihmisiin ja lisätä hyvinvointiaan.

 – Virtuaalimatkailulla voidaan vähentää matkustuksen hiilijalanjälkeä. Se on myös edullista. Puhutaan kymmenistä euroista per matka.

Virtuaalimatkailulla voidaan myös tavoittaa uusia kohderyhmiä, kuten liikuntarajoitteisia, jotka eivät välttämättä voi matkustaa paikan päälle.

– Se lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, Kokkarinen alleviivaa.

Pesonen pitää suurena kysymysmerkkinä sitä, yleistyykö virtuaalimatkailu nyt talvella vai ei.

– Virtuaalimatkailun ongelma on, että se kilpailee ajasta Net­flixin ja pelien kanssa.

Kokkarinen pitää selvänä, että virtuaalimatkailu vähenee ainakin korona-ajan jälkeen. Hän uskoo, että se jäänee enimmäkseen markkinointikeinoksi ja ihmisille välineeksi tutkia eri vaihtoehtoja ennen reissua paikan päälle.

– Ihmiset matkustavat jatkossa aiempaa vähemmän ja harkitsevat matkustusta enemmän, Kokkarinen arvioi.

Matkailutoimijat tarjoavat virtuaalireissaajille tällä hetkellä sekä ilmaisia että maksullisia mahdollisuuksia kokea koti- ja ulkomaiden matkakohteita.

Suomessa voi tutustua virtuaalisesti muun muassa Helsingin, Turun, Porvoon, Järvi-Suomen, Ahvenanmaan ja Lapin luontoon ja nähtävyyksiin.

Visit Finlandilla oli alkusyksystä Instagramissa Rent a Finn -markkinointikampanja luontomatkoista kiinnostuneille ulkomaalaisille. He pääsivät virtuaalisesti tavallisten suomalaisten luokse esimerkiksi retkeilemään ja saunomaan.

– Kampanjaa seurasi livenä 63 000 ja editoituja versioita katsoi 90 000 henkeä. Tavoitimme 166 maata, Liisa Kokkarinen kertoo.

Quality To Life Naturally Oy:n yrittäjä Mari Pennanen alkoi järjestää keväällä virtuaalimatkoja koronan takia japanilaisen yhteistyökumppaninsa kanssa. SaimaaLife-brändin asiakkaina ovat japanilaisryhmät, joita yritys on tuonut aiemmin Punkaharjun ja Savonlinnan seudulle.

Yritys on hyödyntänyt virtuaalimatkojen tekoon 360-asteista videosisältöä ja valokuvia, joita se on käyttänyt pakettimatkojensa markkinoinnissa. Kulut ovatkin pysyneet pieninä.

Virtuaalimatkat ovat olleet kannattava veto: kesän kuusi matkaa myytiin loppuun.

– 120 japanilaista pyörähti virtuaalisesti Punkaharjun ja Savonlinnan maisemissa.

Myös kaikki kuusi joulumatkaa ovat loppuunmyytyjä, ja niille osallistuu noin 200 vierailijaa. Reissulle mahtuu 30–50 osallistujaa, ja hinta on reilut 20 euroa hengeltä.

– Japani on teknologian edelläkävijämaa, ja se näkyy innostuksena virtuaalimatkailuun, Pennanen sanoo.

Matkan kesto on pari tuntia, ja siihen mahdutetaan kahden päivän ohjelma.

– Virtuaalimatka alkaa Naritan lentokentältä ja jatkuu Helsinki-Vantaan kautta Saimaalle. Tarinanmuotoisessa ohjelmassa on muun muassa luontoelämyksiä ja paikalliselämään tutustumista.

Osallistuja tarvitsee tietokoneen, nettiyhteyden ja Zoom-sovelluksen, jolla hän on livevideoyhteydessä matkanjohtajien ja muiden matkailijoiden kanssa.

Ajoittain tekniikka on reistaillut, mutta palaute yritykselle on ollut pääosin hyvää.

– Tulevaisuudessa haluamme ottaa virtuaalilasit käyttöön ja lisätä tarinallisuutta ja moniaistillisuutta matkoihin.

Moniaistillisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joulumatkalle osallistuvalle lähetetään glögi, jota hän voi maistella katsellessaan näytöltä Punkaharjun maisemia.

– Tällä konseptilla mennään toistaiseksi. Aloitamme uusia projekteja Japanin suuntaan. Haemme kasvua, Pennanen sanoo.

Myös suomalainen elämyspalvelufirma Doerz alkoi tarjota virtuaalipalveluja koronan myötä. Aiemmin toiminta keskittyi perinteiseen elämysmatkailuun.

Ideana on, että yritys tarjoaa maksuttoman myyntialustan matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja muiden alan toimijoiden käyttöön. Alustan avulla ne myyvät virtuaalielämyksiä asiakkailleen, kuten yksityishenkilöille ja yrityksille. Doerz ottaa enintään 20 prosentin siivun myynnistä.

Yhtiön toimitusjohtaja Tomi Virtanen kertoo, että palvelun kysyntä ei ole ollut räjähdysmäistä, mutta sille on kuitenkin ollut selvästi tilausta.

– Toiminta on ollut meille kannattavaa, hän summaa.

Doerzin valikoimassa on kaikkiaan 750 elämystä, joista osan voi nyt kokea virtuaalisesti Suomessa, Virossa, Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Britanniassa. Tyypillisiä elämyksiä ovat kaupunkikävelyt, purjehdukset ja viininmaistelut.

– Asiakas voi buukata vaikka italialaisen sommelierin esittelemään viinejä.

Reissaaja ei tarvitse virtuaalilaseja, vaan läppäri, nettiyhteys ja videosovellus riittävät.