Hyvinvointi: "Kaiken hifistelyn jälkeen ihmiset haluavat palata takaisin perusasioihin" – Tällaisia ovat tämän vuoden hyvinvointitrendit

Hyvinvointialan asiantuntijoiden mukaan suuntauksina ovat nyt hetkessä eläminen, elämän hidastaminen ja itsensä monipuolinen kehittäminen.

Yhä useampi pyrkii parantamaan hyvinvointiaan kävelemällä luonnossa, jumppaamalla etänä ja pyöräilemällä. AOP/Nature/Alamy, Arkisto/Päivi Tuovinen, Johannes Wiehn

Tuomas Massinen

Takaisin luontoon, paluu perusasioiden äärelle.

Näihin sanoihin voi kiteyttää tämänvuotiset hyvinvointitrendit.

– Monessa asiassa tuntuu siltä, että kaiken hifistelyn jälkeen ihmiset haluavat palata takaisin perusasioihin, summaa Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijatohtori Miia Grénman.

Elämän hidastaminen, josta on puhuttu myös downshiftaamisena, on megatrendi, joka vahvistuu jatkossa.

– Ihmiset ovat kärsineet ennen koronaa stressistä, ja työelämä on ollut sirpaleista. Nyt on havaittavissa, että monet ovat nauttineet pakkopysähtymisestä. On ymmärretty, ettei tarvitse koko ajan sykkiä joka suuntaan: välillä on elvyttävää vain olla, kuvailee Grénman, joka on tutkinut sekä hyvää arkea että hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

T utkijatohtori Miia Grénman in mukaan l uonnossa kävely ei ole vain liikuntaa vaan myös hyvinvointia edistävää meditaatiota . Maria Grönroos

Tietyllä tavalla nyt korostuu hetkessä eläminen: ihmiset opettelevat nauttimaan elämän pienistä ja merkityksellisistä asioista .

Miia Grénman

Grénman on tutkinut suomalaisia ja kalifornialaisia nuoria aikuisia ennen koronaa ja koronavuonna. He ovat vastanneet, mitä on hyvä arki. Se koostuu terveellisistä elämäntavoista ja tasapainosta, merkityksellisistä, positiivisista ihmissuhteista, merkityksen löytämisestä elämässä, positiivisuudesta, onnellisuudesta, tavoitteellisuudesta ja rutiineista.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu fyysisestä, henkisestä, sosiaalisesta, hengellisestä, ammatillisesta, älyllisestä ja ympäristöllisestä hyvinvoinnista.

Ihmiset hakevat tasapainoa elämäänsä keskittymällä kuuntelemaan itseään näillä osa-alueilla.

– Tietyllä tavalla nyt korostuu hetkessä eläminen: ihmiset opettelevat nauttimaan elämän pienistä ja merkityksellisistä asioista, Grénman kuvaa.

Aemmin on painotettu liikunnan merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä, mutta nyt Suomessakin on alettu puhua Grénmanin mukaan yhä enemmän mielen hyvinvoinnista.

– Riittävä uni, lepo ja palautuminen ovat kaiken toiminnan keskiössä. Myös henkisestä ja fyysisestä palautumisesta on alettu puhua erikseen, kun aiemmin niitä ei ole osattu erottaa toisistaan.

Grénmanin mukaan selkeä trendi on itsensä kehittäminen eri tavoin. Esimerkiksi personal trainer -palvelut ovat yleistyneet rajusti.

– Ajatuksena on, että treenataan tehokkaasti, oikein ja tavoitteellisesti niin, että kehityskulun näkee, Grénman selvittää.

Itsensä kehittämiseen liittyy myös kävely, jonka suosio on noussut korona-aikana. Etenkin luontoliikunta on nosteessa: ihmiset palaavat tietyllä tavalla takaisin luontoon.

– Luonnossa kävely ei ole vain liikuntaa vaan myös meditaatiota. Se vastaa metsäterapiaa, Grénman sanoo.

Kävelylenkki on hyvinvoinnin peruspilari, ja metsä on monelle pakopaikka arjesta.

– Tutkimusten mukaan luonto ja metsä alentavat verenpainetta ja tekevät hyvää mielenterveydelle, kertoo UKK-instituutin liikuntasuunnittelija Katriina Ojala.

Liikuntasuunnittelija Katriina Ojala kertoo, että vaeltaminen kiinnostaa nuorisoa aiempaa enemmän. Reetta Muranen

Hyvinvointiteknologian kouluttaja Eeva Kiuru arvioi, että poikkeusaika lisää painetta rakentaa uusia lähiliikuntapaikkoja, kuten puistoja ja pitkospuualueita, sillä niille on suurta kysyntää.

Yhtenä trendinä on kotikuntoilun yleistyminen. Koronan myötä monet kuntosalit sulkivat ovensa ja ihmiset alkoivat treenata kotioloissa.

Samalla ovat yleistyneet video­treenit, joissa ohjaajat vetävät kotikuntoilijoille etänä esimerkiksi kahvakuula- tai venyttelytunteja.

Asiantuntijoiden mielestä kotikuntoilu on tullut jäädäkseen.

– Uskon, että videojumpat ja personal training -etätunnit lisääntyvät. Jos joku keksii vielä etäsalibandyn, niin se olisi hieno juttu, salibandya harrastava Kiuru naurahtaa.

Hyvinvointiteknologian kouluttaja Eeva Kiuru kehottaa ihmisiä kiinnittämään huomiota unen riittävyyteen.. Tanja Lipponen / Stoorila

Kiuru uskoo, että etäteknologiaan tukeutuva kotikuntoilu voi innostaa etenkin liikuntarajoitteisia, senioreita ja niitä, jotka eivät halua salille rehkimään.

Kiuru huomauttaa, että etäyhteydellä voi myös pitää yhteyttä muihin ihmisiin, mikä ehkäisee yksinäisyyttä.

Paluu perusasioiden äärelle tulee esille kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla.

Ojala kertoo, että moni on löytänyt kävelyn ohella pyöräilyn. Tavallisten ja sähköpyörien kauppa on käynyt vilkkaana.

– Toisaalta nuoriso on innostunut pitkistä vaelluksista. Luulen, että tämä trendi jatkuu, Ojala ennakoi.

Ojala mainitsee nousevana trendilajina padelin, joka on tenniksen ja squashin välimuoto.

– Se on mukava laji, jota voivat harrastaa kaikenkuntoiset.

Myös joogalajit ovat yhä trendikkäitä.

– Nehän liittyvät hiljentymiseen ja hetkessä ja tasapainossa elämiseen, Grénman huomauttaa.

Padel on trendilaji, joka sopii kaikenkuntoisille. Aake Roininen

Grénman katsoo, että uusi ajattelutapa näkyy myös ruokapuolella.

– Ennen on ollut karppausta sun muuta, mutta nyt tasapainoinen, puhdas, terveellinen ja kotimainen perusruoka nostaa päätään. Lautaselle halutaan mahdollisimman paljon värejä.

Kiuru mainitsee unen merkityksen hyvinvoinnissa. Nykyihmisten nukkumista haittaavat hyvin monet tekijät. Näitä ovat muun muassa koronastressi, ilmastoahdistus ja jatkuva näyttöpäätteen katsominen.

Unen riittävyyteen kannattaakin kiinnittää yhä enemmän huomiota, sillä se vaikuttaa kaikkeen elämiseen. Ihminen tarvitsee keskimäärin 6–9 tunnin yöunet.

– Moneen asiaan voi itse vaikuttaa, Kiuru korostaa.

– Syöminen ja alkoholin juominen illalla huonontavat unta. Uniongelmia voi myös aiheuttaa se, jos ei ole päivän aikana tehnyt mitään fyysistä. Päiväunetkin voivat viedä yöunet, ja myöhään illalla kannattaa välttää striimejä, Kiuru neuvoo.

Korona-aika luo sekä ahdistusta että hyvinvointia

Korona-aika on jakanut ihmiset hyvinvoinnin näkökulmasta kahteen leiriin.

– On tapahtunut kahtiajakautuminen: osa ihmisistä kokee hyvinvointinsa parantuneen ja osa huonontuneen, kertoo UKK-instituutin liikuntasuunnittelija Katriina Ojala.

Monia poikkeustilanne ahdistaa, ja heillä voi olla samaan aikaan taloushuolia ja parisuhdeongelmia.

Osa taas kokee löytäneensä tasapainon elämässään, kun kiire on vähentynyt ja perhe ja ystävät ovat tulleet aiempaa läheisemmiksi.

Myös etätöihin suhtautuminen jakaa ihmisten mielipiteitä.

– Osa on ottanut tilanteen hyvin, löytänyt jonkin liikuntamuodon ja tehnyt aiempaa enemmän itse ruokaa. Monen mielestä työn tehokkuuskin on parantunut etätöissä. Toiset taas istuvat kotona ja ottavat todella vähän askelia päivän aikana, kun ei ole työmatkoja, kertoo Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkijatohtori Miia Grénman.

Hyvinvointiteknologian kouluttaja Eeva Kiuru arvioi, että korona-aika on tuonut tietotyöläisille myönteisiä vivahteita arkeen. Toinen on tilanne monilla peruspalvelualoilla työskentelevillä, joilla ei ole etätyömahdollisuutta: heille poikkeusaika on ollut kuormittavaa.

– Myös nuorilla on ollut ongelmia. Heillä tulevaisuudenkuva on hämärtynyt koronan takia. Ammatit ovat muutenkin kovassa murroksessa.

Kiuru uskoo, että mielenterveysasioita käsitellään väistämättä entistä enemmän. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet työväestön yleisimmäksi sairauspoissaolon syyksi tuki- ja liikuntaelinten sairauk­sien edelle.

– Alan nykyiset palvelut ei ole mitoitettu tarpeeseen, Kiuru toteaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut