Kylpylöiden ovet ovat auki, mutta korona näkyy asiakasmäärissä. Riikka Kuusniemi kaipaa rajoituksiin loogisuutta.
Vuosi sitten kaikki näytti kylpyläbisneksessä vielä hyvältä. Sunbornin Naantalin kylpylälle viime vuoden tammi- ja helmikuu olivat kävijämäärissä kaikkien aikojen parhaimmat. Sitten iski korona, ja kylpylä joutui rajoitusten takia sulkemaan ovensa.
– Kesällä tilanne oli taas hyvä. Samoin vielä lokakuukin syyslomista johtuen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa etenkin arkisin, summaa Sunborn Sagan toimitusjohtaja Riikka Kuusniemi kulunutta vuotta.
Naantalin kylpylä ei ole ottanut matkustusrajoitusten ja tartuntariskin vuoksi kävijöitä ulkomailta. Ei, vaikka esimerkiksi Ruotsista on tullut kyselyjä. Se on tarkoittanut pienempiä asiakasmääriä – etenkin, kun kokous- ja kongressimatkailijoiden määräkin on kokoontumisrajoitusten vuoksi varsin pieni.
– Keskimääräistä paremmin olemme silti korona-aikana pärjänneet, jos vertaa esimerkiksi pääkaupunkiseutuun ja Lappiin, Kuusniemi sanoo.
Viime syksynä Sunborn joutui vähentämään väkeä, ja osa työvoimasta on ollut lomautettuna. Lomautuksen aikana osa henkilöstöstä on vaihtanut kokonaan alaa. Kuusniemen mukaan iso kysymys koronan jälkeen tuleekin olemaan, mistä saadaan väkeä, kun sitä taas tarvitaan.
Asiakkaat jäävät kotiin, kun he eivät tiedä, mikä on milloinkin sallittua.
Riikka Kuusniemi
– Tämä on vaativa ala, ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamisessa oli haasteita jo ennen koronaa.
Korona-ajan hiljaisuutta on kylpylässä myös hyödynnetty. Naantalin kylpylässä on avattu kaksi uutta ravintolaa ja suunniteltu tulevia remontteja. Tarkoitus on vielä uudistaa muun muassa allasosastoa ja aulaa.
Tartuntoja ei kylpylään ole onneksi jäljitetty, eikä niitä Kuusniemen mukaan ole ollut henkilökunnallakaan.
Vaikka kylpylät voivat pitää ovensa auki, on tilanne joka tapauksessa ongelmallinen. Julkisissa tiloissa yli kymmenen hengen kokoontumiset on kielletty, joten kokouspuolella on tällä hetkellä varsin hiljaista. Virtuaalikokouksia järjestetään, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että kylpylässä on vain yksi henkilö vetämässä kokouksen.
Sama kymmenen hengen rajoitus on iskenyt myös kylpylän ryhmäliikuntaan. Rajoitukset näkyvät luonnollisesti myös allasosastoilla ja ravintoloissa, joiden pitää sulkea ovensa kello 23.
– Onneksi saamme kuitenkin pitää ovet auki ja tarjota palveluita pienemmille asiakasmäärille.
Kuusniemi ymmärtää, että rajoituksia pitää olla, mutta ne voisivat olla loogisemmat.
– Välillä rajoituksia on ollut vaikea ymmärtää. Meidän piti esimerkiksi peruuttaa pihalle suunnitellut joulumarkkinat, mutta samaan aikaan yleisöä jonottaa satamäärin luistelukentälle.
Kuusniemen mukaan viranomaisten pitäisikin paremmin huomioida ne toimet, joilla eri toimialojen yrittäjät jo takaavat asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden. Viestintää pitäisi myös parantaa.
– Alusta asti viestijöitä on ollut paljon ja on ollut epäselvää, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Asiakkaat jäävät kotiin, kun he eivät tiedä, mikä on milloinkin sallittua.
Kysymysmerkkejä ilmassa riittää edelleen. Rokotusten teho selviää lähikuukausina, ja Naantalin kylpylässäkin toivotaan, että epävarmuustekijät vähitellen poistuvat. Siihen on jo varauduttu, että tänä vuonna ei välttämättä tule kansainvälisiä matkailijoita ollenkaan.
Etenkin ruotsalaisten ja aasialaisten matkailijoiden puuttuminen on merkittävä asia, sillä kylpylän keskimäärin yli 200 000 kävijän vuosittaisesta virrasta 20 prosenttia tulee ulkomailta.
Kylpylöiden tulevaisuuteen Kuusniemellä on kuitenkin luja usko. Ihmiset haluavat satsata irtiottoon arjesta: hyvinvointiin ja hemmotteluun. Sitä kylpylät myös haluavat tarjota.
Kuusniemi uskoo myös, että korona-aikana vahvistunut yhteisöllisyyden tunne säilyy. Ihmiset haluavat tukea esimerkiksi paikallisia yrityksiä ja esiintyviä taiteilijoita. Korona-aikana on hänen mukaansa vielä korostunut tietoisuus omasta hyvinvoinnista.
– Luonnossa liikkuminen ja ulkoilu on lisääntynyt. Myös kuluttaminen on muuttunut. Enää ei kaivata niin paljon tavaraa vaan satsataan itseen materian sijaan.