Kansallispuisto perustettiin kymmenen vuotta sitten.
Sipoonkorven kansallispuiston alueella on ollut asutusta jo noin 1200-luvulta alkaen. Silloin metsiköihin muutti ruotsinsukuisia asukkaita ja alkoi peltoviljelyn kausi.
Historiallisen elinkeinon jäljillä ollaan edelleenkin, sillä viljelysmaita on alueella runsaasti. Myös useat kansallispuiston tulentekopaikoista ovat satojen vuosien takaa.
Suomalaiset ovat aina olleet innokkaita puunhakkaajia, mutta Sipoonkorvessa metsää on paljon onneksi kaatamatta. Maasto on niin kallioista ja jyrkkää, että se on tehnyt hakkuista haastavia.
Historian havinaa ja huminaa on metsissäkin, sillä puusto on vanhaa ja suurimmalta osin luonnontilaista.
Kymmenen vuotta sitten perustettu Sipoonkorven kansallispuisto on Suomen 36. kansallispuisto. Se sai alkunsa Suomen luonnonsuojeluliiton sekä Natur och miljö -järjestön aloitteesta.
Sipoonkorpi uskoo roskattoman retkeilyn voimaan.
Korona-aikana useat luontokohteet ovat pullistelleet kävijöistä. Yksi niistä on Sipoonkorpi.
Vaikka Sipoonkorpeen pääsee linja-autollakin, suurin osa vierailijoista saapuu paikalle omalla autolla. Pysäköinti on etenkin viikonloppuisin ja loma-aikoina kaaosmaista. Parkkipaikkoja on tarjolla todella vähän etenkin Vantaan suunnasta tuleville. Autoilijat jättävät kulkuneuvojaan teiden varsille ja jopa asukkaiden pihoille, mikä on aiheuttanut jatkuvaa närää paikallisten keskuudessa.
Metsähallitus on lisännyt Sipoonkorven pysäköintipaikkoja, mutta sumppu jatkuu.
Vahva suositus luontoon haluaville on käyttää julkista liikennettä. Jos autolla haluaa huristella, kannattaa ajoittaa vierailu arkipäiviin ja tulla paikalle aikaisin aamulla.
Kun ikiaikaiseen metsään vihdoin pääsee, stressitaso alkaa laskea.
Sipoonkorpi on paikka rentoutumiselle, luonnon kauneuden ihmettelylle sekä arkihuolien heittämiselle. Linnut sirkuttavat, latvuksissa humisee seesteisesti ja keväinen lumi narskuu kenkien alla.
Hyvällä onnella voi nähdä pikkulintujen lisäksi haukkoja, pöllöjä ja tikkoja. Metsissä elelee myös metsoja ja ilveksiä.
Metsän eläinten lisäksi kesäisin alueella on lehmiä ja hevosia suorittamassa tärkeää maisemanhoidollista tehtävää.
Pisin ja haastavin puiston reiteistä on ympyrän tekevä, viitisen kilometriä pitkä Kalkinpolttajan polku. Korkeuseroja ja jyrkkyyttä riittää.
Nimi tulee vanhasta ruukkialueesta, jossa on polun nimen mukaisesti poltettu kalkkia. Jäännöksiä ruukeista ei ole säilynyt nykypäivään, mutta joitakin uuneja ja louhoksia on edelleen näkyvissä. Polku halkoo myös maatalousaluetta, joten peltoja on paljon. Matalampi maasto luokin hyvän hengähdystauon mäkien jälkeen.
Lyhin reitti Tasakallio on vain kilometrin mittainen. Se ei ole korkeuseroiltaan häijy, joten polku sopii hieman leppoisampaan metsälenkkiin.
Reiteillä on tarjolla laavuja, taukopaikkoja sekä keittokatoksia. Katoksia voi myös varata etukäteen yksityiskäyttöön, jos on liikkeellä isommalla ja nälkäisellä porukalla.
Sipoonkorpi uskoo roskattoman retkeilyn voimaan, joten jäteastioita ei tarjolla ole. Maatuvat jätteet voi toki laittaa kompostoriin.
Jos polkujen tallaaminen ei riitä, alueella voi tehdä muutakin.
Talvisin ykköslaji on tietysti hiihto. Ladut ovat latukoneella tehtyjä ja huollettuja, joten upottavassa hangessa ei tarvitse sivakoida. Sipoonkorvessa voi hiihtää mieltymystensä mukaan niin perinteistä kuin vapaatakin hiihtotapaa.
Kevät ja kesä kolkuttelevat jo nurkan takana, joten lumettomia aktiviteetteja on kohta luvassa.
Lintujen tarkkailijat voivat seurata siivekkäiden asukkien puuhia. Lintuja on erityisen paljon Sipoonjoen sivujoen Byabäckenin varrella. Hurjapäät voivat harrastaa kiipeilyä ja geokätköilyn ystävät etsiä piiloja.
Kesän ja syksyn tullen kansallispuistoon voi tulla napsimaan marjoja ja sieniä. Metsissä on paljon mustikoita sekä herkullisia suppilovahveroita.
Käävätkin ovat hauskoja ja kiehtovia tapauksia. Niitä on kansallispuistossa kymmeniä eri lajeja.
Ratsastus on sallittua koko puiston alueella. Huolettomat hevosettomat suhailevat polkupyörillä, ja pyöräily Sipoonkorvessa onkin mukavan haastavaa reisilihaksille.
Kuusijärvellä on sauna sekä uintimahdollisuus Vantaan suurimmalla uimarannalla. Sauna on koronan takia suljettuna ainakin 31. maaliskuuta asti.
Mutta kävely on kuitenkin kansallispuiston kuningaslaji. Hiljaisella tahdilla näkee paljon, ja samalla voi hengittää raitista ilmaa sekä aistia Suomen luonnon ainutlaatuista monimuotoisuutta.
Sipoonkorpi on saanut myös yllättävän tittelin: siellä on Suomen metsäisin metsä. Suomen Luonto -lehti etsi metsäisintä metsää viitisen vuotta sitten Luonnonvarakeskuksen avulla.
