Yksi tapa arvioida omaa kulutustaan ja siten säästämisen mahdollisuuksiaan ovat kohtuullisen kulutuksen viitebudjetit.
Järkevällä rahankäytöllä ja raha-asioiden suunnittelulla myös pienistä tuloista on mahdollista säästää. Tämän tietää yliopisto-opiskelija Sanna Salo, 23, joka on laittanut rahaa sivuun aina, kun se on ollut mahdollista. Hän on pienituloinen mutta on pitänyt menonsa kurissa.
– Olen ollut onnekas, sillä minulla ei ole ollut rahahuolia oikeastaan koskaan. Olen säästänyt lapsesta saakka, ja se on minulle periaate, hän sanoo.
Helsingin yliopistossa neljättä vuotta suomen kieltä opiskelevan Salon päätuloja ovat opintoraha ja asumistuki, jotka hän saa täysimääräisinä. Lisäksi hän saa jonkin verran palkkatuloja toimittajan töistä. Töiden määrä vaihtelee, joten Salo arvioi tuloikseen yhteensä noin 1 000–1 400 euroa kuukaudesta riippuen.
– Olen käynyt töissä koko opiskeluajan, joten sekin on auttanut rahatilannettani. Olen todella kiitollinen, sillä harvalla opiskelijalla on näin hyvä taloudellinen tilanne.
Myös Salon menot vaihtelevat: helmikuussa hän käytti rahaa yhteensä noin 900 euroa. Isoimmat kulut olivat asuminen ja ruoka.
Olen ollut onnekas, sillä minulla ei ole ollut rahahuolia oikeastaan koskaan.
Salo asuu yksin vuokralla 26 neliön yksiössä Helsingin keskustassa.
– Asun todella edullisesti opiskelija-asunnossa.
Ruoassa hän ei juurikaan pihistele, sillä hän kertoo rakastavansa ruokaa. Hän on kuitenkin oppinut suunnittelemaan ja keskittämään ruokaostoksiaan aiempaa paremmin.
– Minulla menee suunnilleen yhtä paljon rahaa ruokaan kuin vuosi sitten, vaikka nykyisin ostan ja laitan ruokaa usein kahdelle ja vaikka edulliset yliopistolounaat ovat koronan takia jääneet pois.
Salo teki aiemmin ruokaostoksia lähes päivittäin mutta on nyt totutellut käymään kaupassa vain kerran viikossa.
– Meillä herkutellaan paljon. Saatan ostaa neljä juustoa kerralla tai tuoreita marjoja.
Salon kuukausittaisia menoja ovat lisäksi esimerkiksi parin suoratoistopalvelun kuukausimaksut.
– Sen sijaan sähkölasku tulee neljä kertaa vuodessa, kotivakuutuksen maksan kerran vuodessa ja matkakortin lataan kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.
Kun nämä jakaa tasan jokaista kuukautta kohti, se tekee yhteensä 50 euroa.
Puhelinlaskun kuittaa äiti. Hän saattaa omasta halustaan maksaa muitakin tyttärensä menoja.
– Ennen koronaa kävimme äidin kanssa usein ulkona syömässä ja matkoilla. Äiti maksoi ruoat ja lentoliput.
Salon muita satunnaisia menoja ovat esimerkiksi kampaajakäynnit. Vaatteita Salo ostaa harvakseltaan mutta hankkii silloin tällöin jotain pientä sisustus- tai kodintavaraa.
Muihin huvituksiin, kuten elokuviin tai bändikeikkoihin, ei korona-aikana juurikaan ole mennyt rahaa ja normaalioloissakin kohtuullisesti.
Sanna Salo saa säästöön rahaa lähes joka kuukausi, mutta summat vaihtelevat. Jos jonakin kuukautena tuloja on enemmän, hän myös säästää enemmän. Menotkin saattavat hieman kasvaa, mutta tuhlaamiseen ei ole aihetta silloinkaan.
Hän on myös laittanut säästöön nostamansa opintolainan.
Säästämistä varten Salolla on erillinen säästötili. Tähän saakka säästöille ei ole ollut konkreettista kohdetta.
– Olen ajatellut asuntosäästöpalkkiotilin avaamista, joten se on vuorossa ehkä seuraavaksi.
Koska kuukausitulot vaihtelevat, hän joutuu joskus nostamaan rahaa säästötililtään esimerkiksi matkakortin lataamiseen.
– Se ei ole ongelma. Saan kuitenkin säännöllisesti rahaa säästöön.
Tulevaisuudelta Salo toivoo mukavaa toimeentuloa vailla rahahuolia.
– Hieman kauhistuttaa, kun valmistuttuani minun pitää alkaa elää aikuisen elämää. Tähän asti minulla on ollut siitä ehkä vähän liian ruusuinen kuva: saan kuitenkin opiskelijana tukia ja monista paikoista alennusta ja voin asua edullisesti.
– Rikkaus tai taloudellinen riippumattomuus tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Salo puhuu avoimesti raha-asioistaan myös Pancake Palace -blogissaan.
Moni haluaisi säästää enemmän mutta ei joko pysty tai hoksaa, mistä voisi säästää. Yksi tapa arvioida omaa kulutustaan ja siten säästämisen mahdollisuuksiaan ovat kohtuullisen kulutuksen viitebudjetit.
Viitebudjetit ovat Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimia esimerkkilaskelmia siitä, paljonko kohtuulliseen elämiseen tarvitaan Suomessa rahaa.
Yksiselitteistä vastausta ei ole, sillä elämisen kustannuksiin vaikuttavat muun muassa ikä, perhekoko, asuinpaikka ja harrastukset. Siksi kohtuullisen elämän edellyttämä viitebudjetti on laskettu kolmelletoista esimerkkitaloudelle.
Yksin asuvalla, alle 45-vuotiaalla välttämättömien menojen minimisumma on noin 1 400 euroa kuukaudessa Helsingissä ja 1 100 euroa muualla Suomessa. Vastaavat summat kahden vanhemman ja kolmen teinin perheessä ovat 4 300 ja 3 800 euroa.
Laskelmiin on otettu mukaan ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys sekä asuminen ja liikkuminen.
Kohtuullisella minimillä tarkoitetaan rahamäärää, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.
Viitebudjetteja on käytetty muun muassa talousneuvonnassa ja perusturvan riittävyyden arvioinnissa.
Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen painottaa, että laskelmat ovat esimerkkejä. Niihin on päädytty keskustelemalla kuluttajien kanssa siitä, mitä heidän mielestään kuuluu välttämättömään kulutukseen erilaisten perheiden arjessa. Sen pohjalta tutkijat ovat laskeneet, miten paljon niihin kuluu rahaa.
Viimeksi tutkimukseen osallistui 37 kuluttajaa.
– Nyt ei puhuta siitä, mikä on minimimäärä rahaa, jolla pysyy hengissä. Kohtuulliseen kulutukseen kuuluu myös esimerkiksi lounasruokailu työkavereiden kanssa pari kertaa viikossa, koska se on monen mielestä tärkeä sosiaalinen tapahtuma, Lehtinen toteaa.
Hintatiedot on kerätty kaupoista. Lehtinen muistuttaa, että suunnittelemalla, hyödyntämällä tarjouksia, ostamalla kirpputoreilta tai kasvattamalla itse ruokaa kulut ovat pienemmät.
– Viitebudjetissa ei ole huomioitu tarjoushintoja, kirpputoriostoksia tai kotivaraviljelyä.
Viitebudjetin tuoreimmat summat ovat vuodelta 2018. Lehtinen on parhaillaan päivittämässä hintatietoja, ja uudet luvut valmistuvat kevään aikana.
– Merkittäviä muutoksia loppusummiin ei ole tulossa.
Korona on muuttanut monien kulutustottumuksia muun muassa ruoan, liikkumisen ja harrastamisen suhteen.
– Ihmiset laittavat aiempaa enemmän ruokaa kotona. Se on edullisempaa, mutta perheiden ruokamenot voivat silti kasvaa esimerkiksi lasten etäkoulun myötä. Ulkona syöminen ei ole kokonaan lakannut, koska moni voi hakea noutoruokaa ravintolasta.
– Harrastusmenot ovat saattaneet vähetä, samoin esimerkiksi bussikortteja on voitu jättää ostamatta.
Tarkempia viitebudjetteja voi katsoa Marttojen ja Takuusäätiön nettisivuilta. Ne ovat laatineet viitebudjeteista helppolukuista infografiikkaa. Hintatietojen lisäksi taulukoihin on koottu esimerkkitalouksien elämisen hiilijalanjälki.