Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Matka | Funkkishelmi halutaan mukaan Alvar Aalto -huumaan – suomalaisten nihkeys ihmetyttää ulkomaalaisia kävijöitä

Paimion parantolassa hoidettiin vuosikymmeniä tuberkuloosipotilaita. Nyt siitä leivotaan kansainvälistä matkailukohdetta.

Alvar Aallon merkkiteosta Paimion parantolaa ehostetaan parhaillaan kesän kävijävirtoja varten. Kesäkuun lopulta alkaen parantola on avoinna vierailijoille kuutena päivänä viikossa.

– Tämä kesä on suomalaisten kesä. Meillä on suunnitelmissa tarjota arkkitehtuurikävelyitä ja tutustumista taloon sekä sen ympäristöön. Yhteistyössä paikallisten kanssa avataan myös luontopolku ja suunnistusmahdollisuus, Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Henna Helander kertoo.

Parantolaan tulee myös näyttely sekä kahvila terasseineen. Ensi vuodelle suunnitteilla on vielä tämänvuotista laajempaa kansainvälistä näyttelytoimintaa, sillä se tiedetään, että Aalto on ulkomailla kova nimi.

– Täällä on käynyt vuosittain 3 000–4 000 vierailijaa, ja heistä vajaa puolet on ulkomaalaisia. Japanilaiset turistit ovat kävelleet moottoritien varresta viisi kilometriä tänne tietämättä, pääsevätkö he edes rakennukseen sisälle, Helander naurahtaa.

Parantola nousi kolme vuotta sitten kansainväliseksi uutisaiheeksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri oli lopettanut toimintansa rakennuksissa ja pani rakennukset ja sitä ympäröivät metsät myyntiin.

Japanilaiset turistit ovat kävelleet moottoritien varresta viisi kilometriä tänne.

Henna Helander

Tilanne ratkesi valtion tultua hätiin. Paimion parantola -säätiö perustettiin valtion antamalla pesämunalla, ja sairaanhoitopiiri luovutti rakennukset ja irtaimiston säätiölle. Jo kaupatut metsätkin saatiin aktiivisen kansalaisliikkeen ansiosta Parantolan Metsät ry:n omistukseen.

Parantolan kunnostaminen kytkeytyy mielenkiintoisella tavalla nykyhetkeen ja koronapandemiaan. Tuberkuloosipandemiaan kuoli 1930-luvulla Suomessa vuosittain jopa 10 000 ihmistä. Parantolan päärakennus valmistui vuonna 1933, ja siitä tuli yli 50 vuodeksi tuberkuloosipotilaiden kuntoutuspaikka.

Päärakennus, jota luonnehditaan Aallon ensimmäiseksi omaksi orgaaniseksi ja humaaniksi funkkistyöksi, on Helanderin mukaan kokonaistaideteos. Aallon inhimillinen lähestymistapa näkyy niin värivalinnoissa kuin teknisissä yksityiskohdissakin.

Kaikki on mietitty tarkkaan. Portaat ovat lämpimän keltaiset ja portaikkojen nurkat pyöristetty siivousta helpottamaan. Markiisit luovat rauhoittavaa oranssia kajoa ruokasaliin. Kalusteet ovat vaaleaa koivua.

Monet parantolaa varten suunnitelluista huonekaluista ovat yhä käytössä ja vaikuttavat aivan moderneilta. Rakennuksesta löytyy myös Pohjoismaiden ensimmäinen maisemahissi.

– Tuntuu, että nykyaikaisissa sairaalarakennuksissa keskitytään ihmisen fyysiseen pelastamiseen. Tämä on kokonaisvaltaisempi. Suunnittelussa on ajateltu sekä henkistä että fyysistä toipumista, Helander miettii.

Paimion parantola tuli Helanderille tutuksi jo 1990-luvun alkupuolella, kun hän vieraili rakennuksessa arkkitehtiopiskelijana. Rakennuksessa toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton kuntoutusyksikkö, ja Helander on viettänyt sittemmin rakennuksessa aikaa myös kehitysvammaisen tyttönsä kanssa.

Nyt hän katselee rakennusta taas eri näkökulmasta, työpaikkana.

– Täällä tulee levollinen olo, ja rakennus antaa toivoa. Useimmiten tämä kylpee valossa isojen ikkunoiden ja niiden suuntauksen takia, mutta se on hirveän hieno silloinkin, kun sataa vettä, hän kuvailee.

Matkailupotentiaalia paikassa on Helanderin mukaan myös vaikka millä mitalla. Jo täksi syksyksi hän hahmottelee Aalto-dokumentin esittämistä ulkona. Sen voisi heijastaa parantolan seinään.

– Näin on tehty ennenkin, sillä elokuvat olivat yksi Alvar Aallon intohimon kohteista.