Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Terveys | Sinullakin voi muhia jopa kämmenen kokoinen haava suussa – sairaus on salakavala, sillä se voi olla lähes oireeton

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus on niin yleinen, että se luokitellaan jo kansansairaudeksi. Hoitamattomana se voi olla riskitekijä monille yleissairauksille.

Suomalaisten suille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Väestötasolla suun terveys on parantunut ja hampaiden reikiintymistä saatu kuriin. Sen sijaan parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus ei osoita laantumisen merkkejä.

Finterveys-tutkimuksen mukaan sitä sairasti vuonna 2017 peräti 70 prosenttia miehistä ja 56 prosenttia naisista. Kymmenen vuoden takaiset luvut olivat melkein samat.

– Tilanne junnaa lähes paikoillaan, vaikka parodontiitista on puhuttu kymmenen viime vuoden aikana todella paljon, sanoo erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen dosentti Anna Maria Heikkinen.

Myös ihmisten oma kokemus suunsa terveydestä on muuttunut huonommaksi. Kun vuonna 2011 76 prosenttia tunsi suunsa terveeksi, vuonna 2017 osuus oli enää 64 prosenttia.

Syynä voi olla tietoisuuden lisääntyminen tai sitten se, että hoidoissa on käyty harvemmin tai sinne on ollut vaikea päästä, ja suun tilanne on oikeasti huonontunut.

Parodontiitti on bakteereiden aiheuttama krooninen tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Se luokitellaan merkittäväksi kansansairaudeksi, sillä arviolta kahdella kolmesta aikuisesta on parodontiittia.

Parodontiitin kehittyminen voi olla monen tekijän summa, ja sen etenemisnopeus on yksilöllistä. Taustalla vaikuttavat muun muassa perinnölliset tekijät, hampaiden puutteellinen omahoito, tupakointi ja epätasapainossa oleva diabetes.

– Tupakointi voi nostaa parodontiitin riskin jopa kymmenkertaiseksi. Tupakoinnin lopettanutkin on voinut altistua sille polttaessaan, Heikkinen muistuttaa.

– Diabeteksen ja parodontiitin yhteys on kaksisuuntainen. Diabetes altistaa parodontiitille ja tekee sen vaikeammaksi hoitaa. Toisaalta hoitamaton parodontiitti voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa.

Myös metabolinen oireyhtymä ja lihavuus voivat lisätä alttiutta sairastua parodontiittiin.

Parodontiitin ensioireena on usein ientulehdus, joka ilmenee esimerkiksi verenvuotona hampaita harjatessa. Salakavalan taudista tekee se, että oireita voi olla hyvin vähän eikä kipua yleensä esiinny.

– Parodontiittia ei pysty itse havaitsemaan, vaan se on ammattilaisten tehtävä. Se oli pitkään myös alidiagnosoitu ja on voinut jäädä sen takia osin hoitamatta, Heikkinen toteaa.

Pitkälle edennyt parodontiitti aiheuttaa hampaiden liikkumista ja hammasvälien suurenemista. Hoitamattomana se voi johtaa hampaiden menetyksiin.

Tauti lisää elimistön tulehduskuormaa. Hoitamattomana se edistää yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa muita pitkäaikaissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia.

Parodontiitti todetaan hammastarkastuksessa ientaskumittauksella. Nykyisin hammaslääkärin käytettävissä on myös syljestä tehtävä entsyymitesti, jota voidaan käyttää hyväksi tarkennettaessa juuri sillä hetkellä olevaa parodontiittiriskiä.

– Hammaslääkärissä tulee käydä säännöllisesti oman yksilöllisen hoitovälin mukaisesti. Jos on todettu parodontiitti, ylläpitohoidossa on käytävä tiheämmin, Heikkinen sanoo.

Mitä aiemmin parodontiitti tunnistetaan, sitä helpompi sitä on hoitaa ja saada tauti hallintaan.

Hoidon ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää tulehdus ja estää kudostuhon eteneminen. Se sisältää sekä potilaan tehokasta omahoitoa että ammattilaisen apua hampaiden pintojen ja ientaskujen puhdistamisessa.

Joskus voidaan tarvita järeämpiä toimenpiteitä, kuten leikkaus­hoitoa.

Koska kyse on kroonisesta sairaudesta, se ei tule kerralla kuntoon.

– Parodontiittipotilaan pitää sitoutua pitkäaikaiseen ylläpitohoitoon oikeastaan koko loppuiäkseen. Ilman tupakoinnin lopettamista parodontiitin pysäyttäminen ja tulehduksen hallinta on lähes mahdotonta, Heikkinen sanoo.

Hampaiden harjaaminen on tekniikkalaji, muistuttavat suuhygienistit Helena Piispanen ja Anne Hyvönen.

– Harva tulee ajatelleeksi, että hampaassa on viisi puhdistettavaa pintaa, Piispanen sanoo.

– Vaikka käyttäisi minkälaista hammasharjaa, se ei riitä hammasvälien puhdistamiseen.

Hampaan pinnoista kolme puhdistuu harjalla, kahteen tarvitaan hammasväliharjaa, -lankaa tai -tikkua.

Hammasvälituotteita käyttää kuitenkin vain harva. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan alle kolmasosa suomalaisista käyttää niitä säännöllisesti.

Kun hampaat on hyvä harjata kahdesti päivässä, riittää hammasvälien puhdistaminen joko aamulla tai illalla.

Hammasvälituotteen valinnan ratkaisee oma suu ja mahdolliset proteettiset ratkaisut, kuten sillat ja implantit.

– Suurimmissa hammasväleissä kannattaa käyttää väliharjaa, joita on useita eri kokoja. Jos pieninkään harja ei mahdu, vaihtoehtona on lanka tai tikku. Langalla pääsee osittain myös ientaskuihin, Piispanen neuvoo.

Joillekin myös hampaiden harjaaminen voi olla kompastuskivi. Viimeisimmän Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain noin puolet suomalaismiehistä harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Naisilla vastaava osuus on liki 80 prosenttia.

Jyväskyläläisen Cocodensin yrittäjinä toimivat Piispanen ja Hyvönen kannustavat hampaidenhoitoon mieluummin järkipuheilla kuin syyllistämällä.

– Tärkeintä olisi löytää se itselle paras tapa sekä hyvät välineet, joilla hampaiden puhdistaminen on helppoa.

Peruslähtökohta on hampaiden mekaaninen puhdistus, oikotietä esimerkiksi suuvesillä tai luontaistuotteilla ei ole.

Suuhygienistit muistuttavat omahoidon lisäksi muusta ennaltaehkäisevästä suun hoidosta. Siihen kuuluu esimerkiksi säännöllinen hammaskiven poisto.

Lähteinä myös Suomen Hammaslääkäriliitto ja Duodecim Terveys­kirjasto.