Historia: 20 vuotta sitten Suomessa alettiin ihmetellä ontoksi kairattuja tukkeja – Tullimuseossa selviää, että tupakan ja nuuskan historia on ollut täynnä ansaintayrityksiä

Konstit ovat monet, kun sätkänhimo yllättää.

Tullimuseon hoitaja Janne Nokki tuntee tupakan historian perinpohjaisesti, vaikkei itse savuttelekaan. Suomenlinnassa on avoinna kesänäyttely Tullin ja tupakan yhteisestä taipaleesta. Salla Salmela

Jari Pietiläinen

Tupakan ja nuuskan historia on Suomessa äärimmäisen monivaiheinen. Piipputupakkaa ja savukkeita on vuosisatojen varrella esimerkiksi yritetty salakuljettaa maahan mitä erikoisimmilla tavoilla.

– Viime vuosikymmeninä tupakkaa on koetettu tuoda Venäjältä Suomeen muun muassa suurten paperirullien sisällä, kertoo Suomenlinnan Susisaaressa toimivan Tullimuseon hoitaja Janne Nokki.

– Vajaat 20 vuotta sitten Suomessa alettiin ihmetellä, miksi maaseudulta löytyy suuria tukkeja, jotka oli kairattu ontoiksi. Lopulta selvisi, että maahan oli tuotu peräti 19 junanvaunullista tukkeja, joiden sisällä oli noin 20 miljoonaa laitonta savuketta.

Nokin mukaan tupakkatuotteilla on aina yritetty ansaita rahaa – laillisesti tai laittomasti.

Tullimuseossa on juuri avautunut uusi teemanäyttely Himoitut lehdet – Tullin ja tupakan historia, joka kertoo Tullin ja tupakkatuotteiden yli 400-vuotisesta yhteisestä menneisyydestä.

Ja suomalaiset ovat todellakin himoinneet tupakanlehtiä jo vuosisatojen ajan.

Ensimmäiset maininnat Suomeen tuodusta tupakasta ovat vuodelta 1636. Jo seuraavan vuosisadan alussa ensimmäisissä tupakkatehtaissa alettiin tehdä kansalle sauhuteltavaa.

– Tupakkakasvin viljely ja lehtien käsittely ei ole helppoa. Sadon laatu on aina ollut Suomessa heikko, siksi tupakkaa on jatkuvasti tuotu maahan ulkomailta.

Piiput alkoivat yleistyä maassamme 1600-luvulla, samoin nuuska ja purutupakka.

Pikanelliä eli mälliä jauhoivat etupäässä sotamiehet ja merimiehet, kun taas nenänuuskaa kiskoivat maaseudun miehet.

– Entisaikaan ajateltiin, että aivastaminen puhdistaa ihmiskehoa. Kun nenänuuskaaja sitten aivasti, hänelle sanottiin ”Terveydeksi”. Sanonta on säilynyt meidän päiviimme, Nokki paljastaa.

Varsinkin purutupakan käyttö lisäsi syljeneritystä, eikä lattioille syljeskelyä katsottu hyvällä.

Siksi esimerkiksi virastoissa oli erityisiä sylkykuppeja. Niitä on esillä näyttelyssäkin, Nokki opastaa.

Tupakointia pidettiin sangen terveellisenä tapana pitkään. Sen haitat tuotiin esille vasta 1950-luvulla, ja siitä lähtien sauhuttelu on vähentynyt radikaalisti.

– Viranomaiset ovat suhtautuneet tupakoitsijoihin vaihtelevasti. Heiltä on haluttu saada verotuloja, mutta aikanaan Venäjällä voitiin nuuskaajalta leikata jopa nenä irti, jos hänet tavattiin itse teossa. Polttajat tuomittiin kuolemaan, Nokki kertoo.

Himoitut lehdet -näyttely Suomenlinnan Tullimuseossa syyskuuhun saakka. Vapaa pääsy.

Moni sai elantonsa savukkeista

Tupakkaa tehtiin Helsingissäkin

Helsingin suurin tupakkatehdas oli Borgströmin tehdas Kruununhaassa. Se työllisti jopa 700 työntekijää.

Kampissa sijainneen Fennian tunnetuin tuote oli Työmies-tupakka.

Suomen Tupakka Oy:n tehtaan ylivoimaisesti suosituin savukemerkki on North State. Sitä valmistettiin pitkään Kampissa.

Kieltolaki oli saariston kulta-aikaa – Sipoossa hörpittiin viinaa kahvikupista salakapakassa ja majoitettiin tuntemattomia pirtun trokareita

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut