Kulttuuri | Lisbeta Skarp oli kunnioitettu yhteiskunnan jäsen, mutta lopulta hänet teloitettiin noitana – Eeppinen Lisbeta-ooppera kertoo Ahvenanmaan noitavainoista

Ahvenanmaalla saa heinäkuussa kantaesityksensä ooppera Lisbeta, joka tarjoaa musikaalisen matkan 1600-luvun noitavainovuosiin. Lisbeta on tarina naisvihasta ja taikauskosta.

Ooppera on osa Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaohjelmaa ja Suomessa esitys nähdään keväällä 2022.

– Ensimmäinen harjoitusviikko on nyt takana ja olen ihan liekeissä, kun tästä tulee niin mahtavaa. Kaikki laulajat ovat elämänsä kunnossa ja musiikki on niin dramaattista ja elävää, ohjaaja Ida Kronholm sanoo.

Tarina alkaa vuonna 1666, jolloin Ahvenanmaalla koettiin Pohjolan ensimmäiset noitavainot. Naiset teloitettiin mahtimiesten sepittämistä rikoksista. Vailla oikeuksia, pelättyinä ja noitaleimalla merkittyinä.

Noitavainot käynnistänyt kihlakunnantuomari Nils Psilander oli opiskellut Dorpatissa Virossa ja hän toi sieltä Ahvenanmaalle oppinsa taikauskosta ja velhojen tuhoamisesta. Niinpä silloisen Ruotsin kuningaskunnan ensimmäinen noita-oikeudenkäynti koettiin juuri Ahvenanmaalla.

– Psilander uskoi, että taikausko on oikeasti paholaisen tekosia. Hän sai Sundin kunnan kirkkoherran mukaan fantasioihinsa ja he väittivät, että nämä syytetyt naiset osaavat lentää ja löysivät siitä myös todisteita. He saivat myös 12 lautamiestä uskomaan ajatuksiinsa, ohjaaja Ida Kronholm kertoo.

Tässä tarinassa ei voi vain puhua sanoilla, tässä pitää huutaa.

Ohjaaja Ida Kronholm

Kuitenkin noidiksi tuomitut tekivät siihen aikaan aivan tavallisia asioita. Ahvenanmaalla esimerkiksi uskottiin, että kun laittaa kattilan ylösalaisin kiven päälle, se suojelee eläimiä. Sanottiin myös, että kun lehmille lausuttiin jokin runo, ne antoivat paljon maitoa.

– Taikauskolla oli kuitenkin tuohon aikaan pelottava vaikutus ja Psilander kutsuikin näitä tekoja paholaisen työksi. Miten syvässä pelossa nämä miehet, kihlakunnantuomari ja kirkkoherra, ovat olleet keksiessään tällaisia juttuja ja viedessään ne niin pitkälle, että nämä naiset oikeasti pidetään vankilassa, heitä kidutetaan, teloitetaan ja poltetaan. Tällaisen äärimmäisen teon kertomiseen on pakko käyttää äärimmäisiä ilmaisutekniikoita ja siinä ooppera on paras muoto. Tässä tarinassa ei voi vain puhua sanoilla, tässä pitää huutaa, Kronholm sanoo.

Yksi tuomituista ja teloitetuista naisista oli Persnäsistä kotoisin oleva Lisbeta Skarp.

– Seuraamme hänen elämäänsä, sitä polkua, joka vei hänet yhteiskunnassa kunnioitetusta ihmisestä rajuun pudotukseen, Kronholm kuvailee.

Ooppera perustuu todellisiin tapahtumiin, säilyneisiin oikeudenkäyntien pöytäkirjoihin ja henkilöistä käytetään heidän oikeita nimiä. Kronholmin ja kirjailija Carina Karlssonin kirjoittama libretto ottaa kuitenkin vapauksia kuvaillessaan aikakauden tapahtumia.

Karlsson on tutkinut näitä tositapahtumia jo 30 vuoden ajan ja hän kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa Lisbeta-hahmosta jo 90-luvulla. Pari vuotta sitten hän kirjoitti samasta aiheesta romaanin Märket.

– Karlsson ei ollut ennen kirjoittanut musiikkiin tarkoitettua tekstiä, joten puhuimme hänen kanssaan siitä, missä on aarian paikka ja mikä on sen funktio. Miten moniäänisyyden voi kirjoittaa tekstiin, duetot, kuorot ja muut.

– Karlsson on miettinyt näitä hahmoja jo pitkään, joten kun kerroin, että tarvitsemme tiettyyn kohtaan aarian kirkkoherrasta, hän toi seuraavana päivänä kirjoittamansa tekstin, joka sopi aivan täydellisesti tähän kohtaan.

Oopperan suunnittelu aloitettiin jo kesällä 2018.

– Istuimme Karlssonin kanssa Anni Blomqvistin vanhassa puutarhassa Simskäla-saarella ja hän kertoi meille tätä tarinaa. Minulle syntyi heti ajatus oopperan dramaturgiasta, miten tarinan eri elementit ryhmittyvät oopperan muotoon.

Säilyneiden oikeudenistuntojen pöytäkirjoissa on ensimmäisen syytetyn Karinin eeppisiä kertomuksia. Kun Karin on tuomittu, hän syyttää 12:ta muuta naista samanlaisista teoista. Niinpä muutkin naiset joutuvat samaan tilanteeseen. Karinin viimeiset vavisuttavat sanat ovat pöytäkirjan mukaan ”kaikki mitä olen sanonut, on totta”.

– Tämä kuulosti minun korvissani siltä, että tähän rooliin tarvitaan vahva mezzosopraano, joka laulaa tämän osuuden, ennen kuin mennään väliajalle. Katsojat jäävät sitten miettimään mitä tapahtuu väliajan jälkeen, Kronholm sanoo.

Lisbeta on mittava projekti, jonka aikana lavalla on useita solisteja, 20 kuorolaista ja 25 orkesterimuusikkoa. Rooleihin on onnistuttu saamaan monta hienoa ja menestynyttä oopperalaulajaa, jotka ovat lähtöisin Ahvenanmaalta ja menestyneet maailmalla.

Karinin roolin laulaa mezzosopraano Jenny Carlstedt ja Lisbetan sopraano Sofie Asplund. Psilanderin osuuden laulaa bassobaritoni Philip Björkqvist, Kjellinus on tenori Dan Karlström ja Ebba sopraano Therese Karlsson. Ainoa Manner-Suomesta tuleva solisti on Pärin roolissa kuultava baritoni Per-Aarne Pelkonen. Orkesterina toimii Estonian Sinfonietta.

– Väkeä on paljon, mutta minulla on mahtava tiimi tukenani. Voin esimerkiksi jakaa ohjaajan tehtäviä kapellimestarin Anna-Maria Helsingin kanssa, joka on analyyttinen ja tarinallinen kapellimestari.

Lisbetan tarina oli valmiina jo kolme vuotta sitten, mutta vasta nyt harjoitukset ovat käynnissä.

– Korona-pandemian aikana meillä on ollut aikaa suunnitella tätä. Emme ole kuitenkaan voineet kokoontua niin usein kuin olisimme halunneet. Esimerkiksi säveltäjä Karólína Eiríksdóttirin kanssa olisimme halunneet järjestää tapaamisia, mutta se ei kuitenkaan onnistunut rajoitusten takia.

Koreografi Soledad Howen kanssa Kronholm on pohtinut tarinan kerrontaa laulajien kehoilla, miten esityksen taika välitetään katsojille liikkeiden kautta.

– Pukusuunnittelija Matilda Karlström tekee laulajistamme mahtavia, liikkuvia taideteoksia. Lavastaja Maria Antman on rakentanut lavasteet, koko sen maailman, jossa kaikki tapahtuu.

Kantaesitys 15.7.2021 klo 19.00 Ahvenanmaan kulttuuri- ja kongressitalo Alandicassa Maarianhaminassa. Seuraavat esitykset ovat 16. ja 17.7. klo 19.00.