Tiede: Psykedeelien käytöstä muun muassa vakavan masennuksen hoidossa on saatu lupaavia tutkimustuloksia – "Päteviä tutkimuksia on kuitenkin vielä hyvin vähän"

Lähivuosina nähdään, tuleeko psykedeeli­avusteinen terapia käyttöön Suomessa.

Psilosybiinia esiintyy tietyissä sienilajeissa, joita on käytetty muun muassa uskonnollisissa rituaaleissa. Aineen eristi ensimmäisenä sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann vuonna 1958. Hänet tunnetaan myös LSD:n kehittäjänä. 123RF

Ilkka Ritvanen

Saavut terapiaan sovitusti aamulla. Hoitohuone on sisustettu pehmeillä sohvilla ja neutraaleilla tauluilla olohuonemaiseksi.

Asetut sohvalle ja laitat silmälaput sekä kuulokkeet paikoilleen. Ennalta määritelty soittolista sisältää pääasiassa sanatonta musiikkia.

Olet saanut paikalla olevalta terapeutilta annoksen tietyistä sienilajeista löytyvää psilosybiinia lääkemuodossa. Sinut on aikaisemmilla tapaamisilla valmisteltu kokemukseen, jossa voimakas hyvän olon tunne voi yhtäkkiä vaihtua ahdistukseen tai mystisiin tuntemuksiin.

Tällä hetkellä yllä kuvattu tapahtumasarja voisi tuoda sinulle sakkoja ja terapeutille todennäköisesti vankeutta. Joidenkin vuosien kuluttua se voi olla erikoislääkärin määräämä hoito esimerkiksi vaikeaan masennukseen.

Edellytyksenä on tietenkin se, että psykedeelien lääkekäytön tutkimuksesta saadaan yhtä lupaavia tuloksia kuin tähän asti.

Psykedeeleillä tarkoitetaan keskushermoston toimintaan vaikuttavia aineita, jotka saavat aikaan muutoksia tietoisuuden tilassa, ajattelu- ja havainnointitoiminnoissa, tunnemaailmassa ja kehollisessa kokemuksessa.

Epäjärjestynyt tila voi jollain tavalla resetoida jumiutuneita prosesseja ja ajattelumalleja.

Samuli Kangaslampi

Tunnetuimmat psykedeelit ovat LSD ja psilosybiini. Yhteistä aineille on viidenkymmenen vuoden ajan ollut myös laittomuus. Se keskeytti 1950–60-luvuilla alkaneen tutkimuksen.

Psykedeelitutkimuksessa mukaan lasketaan usein myös myöhemmin kehitetty ja vaikutuksiltaan hieman erilainen empatogeeni MDMA.

2000-luvulla tiedemaailman mielenkiinto psykedeeleihin on herännyt uudestaan. Lääketieteen huippuyksiköissä, kuten yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa, tehdyissä tutkimuksissa psilosybiini on parin hoitokerran jälkeen tuottanut vakavan masennuksen hoidossa jopa neljä kertaa parempia tuloksia kuin käytössä olevat masennuslääkkeet.

Hyviä tuloksia on saatu myös riippuvuuksien, pakko-oireisen häiriön sekä lähestyvään kuolemaan liittyvän ahdistuksen hoidossa.

Psykedeelitutkimusyhdistyksen puheenjohtaja, psykologi Samuli Kangaslampi on erikoistunut psyykkisten traumojen tutkimukseen ja hoitoon. Valokuvaamo Magio

Suomessa kliinisille tutkimuksille on ollut vaikeuksia saada lupia. Aiheesta kiinnostuneet tutkijat ovat vuonna 2016 perustaneet monitieteellisen Psykedeelitutkimusyhdistyksen.

Psykedeelien mahdollisen hoitovaikutuksen mekanismia ei tutkimuksesta huolimatta vielä täysin tunneta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, psykologian tohtori Samuli Kangaslampi.

Tiedetään, että molekyylitasolla aineet vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa muun muassa mielialaan.

– Psykedeelit näyttävät saavan aivot kaoottisempaan tai ristiinkytkettyyn tilaan. Tällainen epäjärjestynyt tila voi jollain tavalla resetoida jumiutuneita prosesseja ja ajattelumalleja, Kangaslampi sanoo.

Pisimmällä lääkekäytön tutkimuksessa ollaan MDMA:n kanssa. Yhdysvalloissa ovat meneillään niin sanotun kolmosvaiheen tutkimukset MDMA:n käytössä traumaperäisten oireiden hoidossa. MDMA-avusteisessa terapiassa ajatuksena on luoda vastaanottava ja hallittava tila, jossa traumaattiseen kokemukseen voi turvallisesti palata.

– Sillä tehdään viimeisen vaiheen potilastutkimusta, jossa sitä annetaan sadoille ihmisille. Parin vuoden kuluttua se voi olla jo lääkekäytössä, Samuli Kangaslampi sanoo.

Varsinaisten psykedeelien osalta mielenkiinto kohdistuu erityisesti psilosybiiniin. Sen vaikutukset ovat samanlaisia kuin LSD:llä. Vaikutusaika on lyhyempi, mikä tekee siitä paremmin terapiaan sopivan. Pisimmällä ovat tutkimukset sen käytössä masennuksen hoidossa.

– Jos hyvät tulokset jatkuvat, menee ehkä viisi vuotta siihen, että se hyväksyttäisiin käyttöön Yhdysvalloissa, Kangaslampi sanoo.

Kangaslammen mukaan varsinkin masennuksen hoidossa uusille menetelmille on kipeä tarve. Suomessa noin viisi prosenttia aikuisista kärsii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuosittain vakavasta masennustilasta. Se on myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

– Masennuksen hoitotulokset eivät ole parantuneet kymmeniin vuosiin. Edelleenkään merkittävä osa ihmisistä ei saa esimerkiksi masennuslääkkeistä apua, Kangaslampi sanoo.

Psykedeelit ovat laittomia huumeita, joiden viihdekäyttöön liittyy vakavia riskejä. Laittomasti hankittu aine voi myös sisältää aivan muuta kuin haluttua ainetta.

2000-luvulla tehdyissä lääketutkimuksissa vakavia sivuvaikutuksia ei kuitenkaan ole havaittu.

– Keskeiset fyysiset haittavaikutukset ovat hyvin ohimeneviä, kuten päänsärkyä tai pahoinvointia. Kokemus voi kuitenkin olla epämiellyttävä tai ahdistava. Ihan kaikille tämä hoito ei sovi, Samuli Kangaslampi sanoo.

Professori Erkki Isometsä on masennuksen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -työryhmien jäsen. Aino Isometsä

Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Erkki Isometsä toppuuttelee psykedeeleihin liittyviä odotuksia.

– Tuntuu, että näitä ei arvioida yhtä viileän rationaalisesti kuin muita lääkeaineita, hän sanoo.

Isometsä myöntää, että tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia.

– Päteviä tutkimuksia on kuitenkin vielä hyvin vähän, hän sanoo.

Ongelmana ovat pienet, kymmenien henkilöiden otokset. Monissa tutkimuksissa mukana ei myöskään ole ollut lumelääkettä saavaa verrokkiryhmää.

Isometsän mukaan on vielä epäselvää, mikä on niin sanotun psykedeelisen kokemuksen merkitys aineiden mahdollisessa parantavassa vaikutuksessa.

– Suurin osa psykedeeleista innostuneista on nimenomaan sitä mieltä, että se kokemus on tärkeä. On kuitenkin mahdollista, että se on vain aineen neurologisen vaikutuksen sivuvaikutus, hän pohtii.

Asiaa voisi yrittää tutkia esimerkiksi annostelemalla psykedeeliä unessa tai anestesiassa. Tällaista tutkimusta ei ole tehty.

Psykedeeleihin liittyvässä keskustelussa tunnutaan Isometsän mukaan myös usein unohtavan aineisiin liittyvät riskit.

– Eivät ne ihan turhan takia ole saaneet laitonta statusta, hän sanoo.

Isometsä viittaa esimerkiksi Tanskassa LSD:llä 1960-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Osalle koehenkilöistä maksettiin korvauksia 1980-luvulla muun muassa niin sanottujen flashbackien vuoksi.

2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu. Toisaalta niissä on pyritty karsimaan pois psykoosiherkät ihmiset. Laajemmassa käytössä tämä voi olla vaikeaa.

– Harvinaisemmat haittavaikutukset tulevat usein esille vasta, kun lääkettä annetaan isoille ihmisjoukoille, Isometsä sanoo.

Jos tutkimustulokset pysyvät hyvinä ja joillekin psykedeeleille myönnetään myyntilupa Euroopassa, ei Erkki Isometsän mukaan ole mitään syytä, miksi niitä ei otettaisi Suomessakin kokeiluun.

– Se lähtisi hyvin varovasti liikkeelle yliopistosairaaloiden asiantuntijayksiköistä. Samalla kartoitettaisiin hyötyjä ja haittoja. Hoitomallien ja yksikön luominen vie myös aikaa, muun muassa masennuksen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana toimiva Isometsä sanoo.

Hän myöntää, että masennuslääkkeiden kehitys ei 1990-luvun jälkeen ole ollut yhtä nopeaa kuin monella muulla lääkehoidon saralla. Uudet hoitomuodot ovat siksi tervetulleita.

– Vielä isompi ongelma on kuitenkin se, että emme ole voineet täysimittaisesti hyödyntää jo nykyisin käytössä olevia keinoja, kuten lyhytpsykoterapioita. Myös hoitoon hakeutumisessa ja hoidon toteutuksessa on viiveitä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut