Liikunta: Jokainen jalkapalloileva muslimityttö saa ilmaisen urheiluhuivin – "Ele on vahva kannanotto erilaisten pelaajien hyväksymiselle"

Muslimityttöjä halutaan kannustaa urheilemaan.

Muslimityttöjen kiinnostusta pelata jalkapalloa edistetään Suomessa. Jokainen huivia käyttävä saa ilmaisen hijabin. Suomen Palloliitto

Jari Pietiläinen

Maahanmuuttajataustaisia muslimityttöjä halutaan nähdä urheilukentillä aikaisempaa runsaslukuisemmin.

Niken urheiluhuiveja eli hijabeja on kuluneena keväänä lahjoitettu Suomessa jokaiselle niitä käyttävälle jalkapalloilijalle. Seurat voivat tilata huivit Palloliitosta veloituksetta.

Helsingissä huiveja ovat tähän mennessä vastaanottaneet Itä-Helsingissä toimivat FC Meltsi ja AC Hilaal, jonne tyttöjen hijabeja on annettu yhteensä noin 20–25 kappaletta.

Lahjoitushijabit saattavat hyvinkin tuoda niitä käyttävät tytöt mukaan esimerkiksi juuri jalkapalloiluharrastuksen pariin.

Huivit on suunniteltu erityisesti liikuntatarkoituksiin: ne ovat kevyitä ja hengittäviä.

– Silkki- ja puuvillahuivit eivät oikein sovellu urheilukentille, vaikka ne muuten olisivat hijabienkäyttäjien kannalta hyvinkin yleisiä, kertoo Suomen Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.

Moni muslimityttö haluaa harrastaa, mutta myös pukeutua oman vakaumuksensa mukaisesti.

– Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisten huivien jakamisesta, vaan siitä, että tällä tavalla tunnustetaan kaikkien nuorten tarpeet osallistua urheiluun tasavertaisesti.

Monikansallisten naisten liikunta ja kulttuuri ry:n eli Monaliikun toiminnanjohtaja Claudia Nystrandin mukaan hijabin käyttäminen on merkityksellistä jo pelkästään sen vuoksi, että se saa näkyvyyttä urheilukentillä.

– Kun esimerkiksi jalkapallo-otteluita seuraavat huomaavat, että lajia harrastavat myös muslimitytöt, se varmasti on kannustavana esimerkkinä muille nuorille.

Nystrandin mukaan hijabin käyttäminen on sidoksissa kunkin nuoren lähtömaan kulttuuriin.

– Tässä suhteessa tiukimpia ovat etenkin somalitaustaiset perheet. Samoin tyttöjen vartalon peittävien asusteiden käytön aloittamisikä vaihtelee melkoisesti. Eräissä maissa se on esimerkiksi yhdeksän vuotta, Nystrand mainitsee.

Hänen mukaansa hijabin käyttö on hyvin kulttuurisidonnaista.

– Se riippuu paljon kunkin perheen ajattelutavasta. Osa perheistä on tyttöjen liikuntaharrasteen suhteen hyvinkin konservatiivisia, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin harrastaa eri lajeja, Nystrand muistuttaa.

Suomen koripallomaajoukkueen joukkueenjohtajana toiminut Maurizio Pratesi puolestaan arvioi, että nyt jaetut huivit edesauttavat maahanmuuttajataustaisia nuoria pysymään jo olemassaolevissa urhailuseuroissa.

– Näin ollen ei ole tarvetta perustaa pelkästään maahanmuuttajille tarkoitettuja seuroja. Sekään ei tietenkään ole poissuljettu mahdollisuus, sillä niitä kyllä toimii Helsingissäkin, Pratesi luonnehtii.

Suomen ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas.) pitää Palloliiton avausta jakaa huiveja enemmän kuin tervetulleena.

– Todella hieno ja rohkea ele Palloliitolta. On hyvin tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus omiin harrastuksiin. Moni muslimityttö haluaa varmasti harrastaa, mutta myös pukeutua oman vakaumuksensa mukaisesti, Said Ahmed kertoo.

– Lisäksi ele on vahva kannanotto erilaisten pelaajien hyväksymiselle. Näinhän sen kuuluukin olla, koska futis kuuluu kaikille.

Taustaa

Huivilahjoitus uutisoitiin maailmalla

Pallolitto ja Kansallinen liiga kertoivat toukokuussa jakavansa urheiluhijabin jokaiselle muslimihuivia käyttävälle pelaajalle.

Jalkapallon aloittavat lapset ja nuoret saavat joukkueiltaan pelipaidat, shortsit ja sukat. Urheiluhijabia ei usein ole kuitenkaan saatavilla.. Urheiluhijabeissa on Palloliiton mukaan kyse oikeanlaisten urheiluvarusteiden merkityksestä, ja kokonaisvaltaisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Asia päätyi Helsingin Sanomien mukaan myös kansainväliisiin uutisiin ja siitä kertoivat muun muassa Britanniassa BBC ja Yhdysvalloissa CNN.

Hijabien jakaminen aiheutti keväällä sosiaalisessa mediassa myös kritiikkiä, jonka mukaan asuste toimii naisten alistamisen välineenä.

"Kun kerran kävi kokeilemassa, paluuta asfaltille ei enää ole" – Yhä useampi hurahtaa polkujuoksuun: Krista, 27, vinkkaa Helsingin parhaat paikat

Kiusaaminen ja kyyläys saivat Aura Airaksen rakentamaan ympärilleen kovan kuoren – hankki vapautuksen koululiikunnasta, kun transtyttönä joutui vaihtamaan vaatteet siivouskomerossa

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut