KarlJohan on hyvin perinteinen helsinkiläinen ravintola Hotelli Tornin ja Yrjönkadun uimahallin kupeessa. Se tarjoaa klassisia annoksia, kuten wieninleikettä, keitettyä kieltä, läskisoosia ja joulun alla jopa lipeäkalaa.
Lounaslistalla on ollut lindströminpihvi – pihvi, jossa lihan joukkoon on jauhettu punajuurta. Tässä tapauksessa se oli kolminkertainen lindström, koska lisukkeena oli lievästi cayennepippurilla maustettu punajuurikastike ja sivulla säilöttyä punajuurta.
Alkuperäisen reseptin keksi Maria Kristina Lindström (1814-68). Liikenaisella oli herkkukauppa Regeringsgatanilla Tukholmassa. Siellä hän myi pihvejä, jollaisia oli ensimmäisen kerran tarjolla Hotelli Wittissä Kalmarissa vuonna 1862.
Kilpailevan tarinan mukaan ensimmäisen pihvin tilasi pietarilaissyntyinen suomalaisluutnantti Henrik Lindström. Hän olisi vuonna 1862 istunut tukholmalaisessa ravintolassa ja pyytänyt tarjoilijaa tuomaan seurueelleen venäläistyylisen tai tartar-pihviä muistuttavan, raa’asta sisäpaistista tehdyn pihvin, joka sisältäisi hienonnettua sipulia, kaprista ja punajuurta.
Tauno Palon pihviä syödään Elitessä. Savoyssa saa vorschmackia marsalkka Mannerheimin reseptillä. Fredrika Runebergin tortuista on tullut osa suomalaista ruokavuoden kiertoa. Ellen Svinhufvudin kakku oli etelähelsinkiläisen Stellan leipomon kärkituote, joka kuului itsenäisyyspäivään ja kevään juhliin.
Yleensä kuuluisat ruokalajit ovat ulkomaista lainaa, kuten seuraavat:
Yleensä kuuluisat ruokalajit ovat ulkomaista lainaa.
Janssoninkiusaus: Basso Pelle Janzon (1844-89), kalastajan poika, laittoi tätä ruokaa oopperan jatkoilla omassa poikamiesboksissaan hyville ystävilleen.
Oskarinleipä: Ruotsin kuningas Oskar II:lle (1829-1907) paistettua vasikanleikettä koristaa hummerin saksista muodostuva ”O” ja kahdesta parsasta tuleva ”II”. Kuninkaallisuudesta viestii viitan värinen choron-kastike.
Stroganoff: Oman aikansa oligarkki Alexander Stroganov (1733-1811) oli suurenmoisista pidoista tunnettu herkkusuu. Hänen ranskalaissyntyinen kokkinsa keksi ruokalajin, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on kuitenkin vasta 1871.
Rydberginpihvi: Tukholmalainen liikemies Abraham Rydberg (1780-1845) perusti Ruotsin ensimmäisen hotellin. Tätä jaloa pyttipannua tarjottiin hänen hotellissaan vuoteen 1914, jolloin se purettiin Kustaa Adolfin torilla.
Chateuaubriand: ”Pihvien mersulle” antoi nimensä kirjailijana ja diplomaattina toiminut ranskalainen kosmopoliitti François René Chateaubriand (1768-1848). Suuri ruoanystävä sai nimiinsä myös kastikkeen, timbaalin ja jäädykkeen.
Tournedos Rossini: Italialainen säveltäjä Gioachino Rossini (1792-1868) rakasti tryffeleitä ja hanhenmaksaa, joita löytyy hänen nimikkopihvistään. Oopperoiden lisäksi hän julkaisi keittokirjan. Myös Giuseppe Verdillä (1813-1901) on oma tournedonsa.
Wallenberg: Ruotsalaisen finanssisuvun mukaan nimetty vasikasta tehty lihapulla. Nykyään on trendikästä tehdä näitä kuohkeita pullia myös riistasta ja kalasta.
Melba: Nimitys muun muassa persikka-, mansikka- ja päärynäjälkiruoalle sekä kastikkeelle. Australialainen koloratuurisopraano Nellie Melba (1861-1931) hurmasi Euroopan ja Amerikan sekä keittiömestarit 1900-luvun alussa.