Mars-planeettaa tutkitaan kiivaammin kuin koskaan – merkkejä muinaisesta alkeellisesta elämästä saattaa hyvinkin löytyä

Kiinnostukselle on monia hyviä syitä, mutta miehitetty lento ei välttämättä ole yksi niistä.

Nasan Perseverance-mönkijä kerää matkansa varrella näytteitä marsperästä ja pakkaa ne kapseleihin. Kapselit on tarkoitus lähettää maahan joskus tulevaisuudessa. AOP / Stocktrek Images, Inc. / Alamy

Ilkka Ritvanen

1 Mars on riittävän lähellä, jotta sen tutkiminen on järkevää.

Mars on Venuksen jälkeen Maata lähin planeetta. Ajankohdasta riippuen se on noin 60–400 miljoonan kilometrin päässä.

Sopiva laukaisuikkuna avaruusaluksille avautuu aina kahden vuoden ja kahden kuukauden välein. Koska molemmat planeetat ovat jatkuvassa liikkeessä Auringon ympäri, on matka todellisuudessa noin 480 miljoonaa kilometriä ja kestää kuudesta yhdeksään kuukautta.

Radiosignaalin matka planeettojen välillä kestää 5–20 minuuttia.

2 Mars ja Maa ovat sisarplaneettoja.

Marsin halkaisija on hieman yli puolet Maasta, mutta muuten kaksi planeettaa muistuttavat monessa asiassa toisiaan. Marsin kallistuskulma ja kiertonopeus ovat lähes Maan tasoa. Marsin vuorokausi on 24 tuntia ja 37 minuuttia.

Marsilla on Maan ilmakehän tapainen pääosin hiilidioksidista koostuva ohut kaasukehä. Planeetalta puuttuvat kuitenkin kasvillisuus ja vedenkierto, mikä tekee siitä eräänlaisen yksinkertaistetun laboratoriomallin Maasta.

Myös Aurinkoa lähempänä olevat Merkurius ja Venus ovat maankaltaisia kiviplaneettoja, mutta ne poikkeavat Maasta muun muassa huomattavasti pitempien vuorokausiensa ja korkeamman lämpötilansa vuoksi.

Kiihtyneen kasvihuoneilmiön lämmittämä Venus on kiinnostava tutkimuskohde. Tähtitieteilijä Carl Sagan jopa arveli, että sen pilvissä saattaa olla elämää. Kaasukehätön ja kuiva Merkurius taas on jo sijaintinsa vuoksi vaikea tutkia.

3 Elämän löytyminen mullistaisi maailmankuvamme.

Käsitykset Marsin mahdollisesta elämästä ovat vaihdelleet avaruustutkimuksen kehittyessä. Vielä 1900-luvun alussa pidettiin yleisesti todennäköisenä, että Marsilla on ilmakehä ja kasvillisuutta. Ensimmäiset spektroskoopeilla tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tuoneet merkkejä vedestä tai hapesta. Vahvistus asialle saatiin Marsin pintaa läheltä kuvanneilta Mariner-luotaimilta 1960-70-luvuilla. Ajatus elämästä hylättiin pitkäksi aikaa.

Viime vuosikymmeninä elämän merkkien löytymistä Marsista on alettu pitää todennäköisempänä. Taustalla ovat esimerkiksi uudet havainnot elämästä äärimmäisissä olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä, Maassa. Marsista on myös löytynyt nestemäistä vettä maanalaisista järvistä.

Marsista ei yleisesti uskota löytyvän varsinaista elämää, vain merkkejä muinaisesta alkeellisesta elämästä. Jäänteiden löytäminen vahvistaisi teoriaa, jonka mukaan elämän kehittyminen on yleinen ilmiö maailmankaikkeudessa. Se tarjoaisi mahdollisesti myös tietoa elämän kehittymisestä Maassa.

Henkilöautolla matka Marsiin kestäisi 80 kilometrin tuntinopeudella lähes 700 vuotta. Avaruusalukset selvittävät sen 6–9 kuukaudessa Pekka Seppänen

4 Avaruustutkimus kehittää uutta teknologiaa.

Avaruustutkimus on äärimmäisen kallista. Esimerkiksi Nasan vuosibudjetti on lähes 20 miljardia euroa.

Toisaalta avaruustutkimus on vaikuttanut monen yleisessä käytössä olevan teknologian kehittymiseen. Muun muassa keinotekoiset jäsenet, langaton teknologia, kännykkäkamerat, tehokkaat lämmöneristeet ja naarmuuntumattomat silmälasit ovat syntyneet tai saaneet vauhtia kehitykseensä avaruustutkimuksesta.

5 Avaruus kiinnostaa myös kaupallisia toimijoita.

Avaruuden tutkimus on yhä enemmän yhteistyötä valtiollisten ja kaupallisten toimijoiden välillä. Esimerkiksi Nasa käyttää SpaceX:n uudelleen käytettäviä raketteja.

Marsissa tällä hetkellä toimivassa Perseverance-mönkijässä on suomalaisen Vaisalan kehittämät anturit paineen ja suhteellisen ilmankosteuden mittaamiseen. Anturit ovat samoja, joita yhtiö myy myös maanpäällisillä markkinoilla.

7 Mars on Maan jälkeen tunnetun maailmankaikkeuden ihmiselle sopivin paikka.

Painovoima on noin kolmannes Maan painovoimasta, mikä todennäköisesti aiheuttaisi vähemmän terveysongelmia, kuten luu- ja lihasmassan pienenemistä, kuin painottomassa tilassa oleskelu. Lämpötila vaihtelee 80 pakkasasteesta noin 20 asteeseen.

Suurin ongelma on säteily, jota Marsissa saisi yli kymmenkertaisen määrän Maahan verrattuna.

Huhtikuussa Nasan Perseverance-mönkijä onnistui valmistamaan happea pilkkomalla Marsin kaasukehän hiilidioksidia. Happea tarvittaisiin paitsi hengittämiseen myös rakettien laukaisemiseen Marsista.

8 Miehitetty lento olisi jo mahdollinen, mutta hyöty on kyseenalainen.

Viime aikojen Mars-tutkimuksissa on pedattu myös miehitettyä lentoa. Kunnianhimoisin on miljardööriyrittäjä Elon Muskin SpaceX-yhtiön suunnitelma, jonka mukaan ensimmäinen lento tapahtuisi jo vuonna 2026. Asiantuntijoiden mukaan todennäköisempi ajankohta on 2030-luvun loppupuoli.

Suurvalloille, kuten Yhdysvalloilla tai Kiinalle, onnistunut miehitetty Mars-lento olisi äärimmäinen osoitus teknologisesta ja taloudellisesta vallasta.

Tieteellisestä näkökulmasta merkitys olisi vähäinen. Robotti- ja tekoälyteknologia mahdollistaa jo nyt planeetan kattavan tutkimisen. Tutkimuksen näkökulmasta kiinnostavampi on hanke, joka lähettäisi näytteitä takaisin Maahan. Alustavien suunnitelmien mukaan paluupostia voisi olla tiedossa vuonna 2031.

Lähteet: Ilmatieteen laitoksen Planeettatutkimus ja avaruusteknologia -ryhmän päällikkö Maria Genzer, Nasa, Ursa, http://marsnews.com/, https://spaceflightnow.com/, https://www.planetary.org/

Mars-missiot

Kiina ja arabimaat mukana

Nasan Mars2020-mission Perseverance-mönkijä laskeutui Jezeron kraateriin 18. helmikuuta. Suunniteltu toiminta-aika on vähintään kaksi vuotta. Vuonna 2012 laskeutunut Curiosity on edelleen toiminnassa. Aikaisemmin lähetetyt Sojourner, Spirit ja Opportunity eivät ole enää aktiivisia.

Kiinan Tianwen-1 on maan ensimmäinen Mars-missio. Se koostuu kiertolaisesta, joka saapui kiertoradalle 10. helmikuuta, ja Zhurong-mönkijästä, joka laskeutui Utopia Planitia -tasangolle 14. toukokuuta.

Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien Hope-kiertolainen saapui kiertoradalle 9. helmikuuta. Kyseessä on arabimaiden ensimmäinen toiselle planeetalle suuntautuva missio.

Yhteensä Marsia kohti on tähän mennessä lähetty 48 alusta, joista 25 onnistui tehtävässään ainakin osittain.

Suomi on luomassa sääverkostoa Marsiin

Paikan päällä tehtävä planeettatutkimus on Suomessa keskittynyt Ilmatieteen laitoksen Planeettatutkimus ja avaruusteknologia -ryhmään. Se on mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa, viimeisimpänä Nasan Mars2020-hankkeessa, jonka Perseverance-mönkijä laskeutui Marsiin helmikuussa.

– Mars-hankkeet ovat esillä, jos eivät ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, ryhmäpäällikkö Maria Genzer sanoo.

Ilmatieteen laitos saa jatkuvasti dataa, jolle on tehty peruskäsittely Nasassa. Sen jälkeen alkaa perustutkimus.

Yksityiskohtaisista tuloksista ei puolen vuoden suoja-ajan takia voi kertoa.

– Tulokset ovat ihan linjassa sen kanssa, mitä odotettiin, täsmäävät simulaatioihin. Myös laitteet toimivat hyvin, Genzer sanoo.

Ilmatieteen laitoksen osuus Marsin tutkimuksessa keskittyy vertailevaan planeettatutkimukseen eli ilmakehän ja säätilan tutkimukseen. Laitos johtaa Metnet-hanketta, jonka tarkoituksena on myöhemmin luoda Marsin pinnalle säähavaintoasemien verkosto.

Verkoston avulla voitaisiin ennustaa Marsin säätä, kuten jopa planeetan laajuisia pölymyrskyjä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut