Hyvinvointi: "Hyötykävelyä tulee viikossa noin 21–30 kilometriä", Marjatta Valta-Kurki, 72, sanoo – lukijat kertovat, mikä motivoi heidät liikkeelle marraskuun pimeydessä

Verkkokyselyyn vastanneista harva kaihtaa liikkumista pimeäänkään vuodenaikaan. Yksi pulahtaa joka aamu lampeen ja toinen kävelee kauppaan. Asiantuntija kertoo, miten liikkumista voi lisätä arkeen.

Marjatta Valta-Kurki kävelee paljon ja tekee pihatöitä. Hän ei omista autoa. Aake Roininen

Milja Kungas

Kysyimme lukijoilta motivaatiosta liikkua ulkona syksyn ja talven pimeällä. Kyselyyn tuli 370 vastausta. Puolet vastaajista liikkuu ulkona pimeän tullen päivittäin, yli kolmannes muutaman kerran viikossa, kolme prosenttia kerran viikossa ja joka kymmenes harvemmin.

Liikkumiseen innostavat muun muassa liikunnasta tuleva hyvä olo, terveys, fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen, raikas ilma, läheiset ihmiset tai koira.

Lähes 200 vastaajaa kertoi lempiliikuntalajikseen kävelyn tai lenkkeilyn. Toiseksi suosituinta oli pyöräily ja kolmanneksi sauvakävely. Lisäksi mainittiin muun muassa kuntosali, uinti, hiihto, hyötyliikunta, jooga, tanssi, koripallo ja futsal.

Haastattelimme kolmea kyselyyn vastannutta heidän liikuntatavoistaan.

M arjatta Valta-Kurki vastasi kyselyyn monen muun lailla, että liikkuu pitääkseen itsensä terveenä. Aake Roininen

Marjatta Valta-Kurki, 72, Iisalmi

”Asun omakotitalossa noin 3,5 kilometrin päässä kaupungista. Minulla ei ole koskaan ollut autoa, enkä mene matkaa bussilla. Hyötykävelyä tulee viikossa noin 21–30 kilometriä. Kannan ostokset repussa tai kasseissa.

Suvussani on paljon kakkostyypin diabetesta. Minut valittiin vanhainkodin johtajaksi 23-vuotiaana. Näin vanhusten monisairauksia ja sen aikaisia hoitomenetelmiä. Päätin vaikuttaa omaan terveyteeni elämäntavoillani.

Hoidan myös isohkoa tonttia yksin. Pihatöiden määrä vaihtelee vuodenajasta ja vaikkapa lumentulosta riippuen. Aikoinaan kolmen lapsen yksinhuoltajana kiskoin välillä lapsia päivähoitoon pulkalla tai kuljimme potkukelkalla.

Syksyllä ja talvella on vaikeampi lähteä liikkumaan kuin keväällä ja kesällä. Kunhan vain pääsee kynnyksen yli, sen jälkeen on aina hyvä olo.

En pelkää pimeää. Asuin lapsena Lapinlahdella pienessä kylässä, jossa ei ollut sähköjä. Kävelin puolitoista kilometriä kouluun niin, että edes tietä ei juuri nähnyt.

Minulla on käsi- ja jalkapainot, tasapainolauta ja jumppakeppi. Kävin tansseissa 15-vuotiaasta kuusikymppiseksi. Se oli hyvää liikuntaa.

Asuinpaikastani ei kulje paikallisbusseja iltaisin eikä viikonloppuisin. Ilman kävelyä jäisi väliin kokouksia, teatteria ja muita kulttuuritilaisuuksia. Miksi ottaisin taksin ja lähtisin erikseen lenkille, kun voin hyötykävellä?”

Sanna Pajusaari ulkoilee koiriensa Artun, Pessin ja Hukan kanssa muutaman kerran päivässä. Hän arvelee, että ilman niitä liikunta jäisi vähiin. Katja Luoma

Sanna Pajusaari, 56, Lahti

”Asun kerrostalossa. Minulla on kolme koiraa: Pessi, 12, Arttu, 7, ja Hukka, 3. Ulkoilen niiden kanssa kolmesta neljään kertaan päivässä. Teemme pari pidempää lenkkiä ja pari lyhyttä käyntiä, yhteensä pari tuntia päivässä.

Välillä kävelyllä on mukana koirattomia tai koirallisia ystäviä. Muutaman kerran viikossa käymme koirapuistossa, jossa tapaamme tuttuja.

Työskentelen kirjastossa. Teen sekä aamu- että iltavuoroja. Koirat ovat tottuneet siihen, että ulkoilu ei ole aina samaan aikaan. Joskus nukumme aamulla pitkään.

Olen kesäihminen, rakastan valoa ja lämpöä. Syksyn ja talven pimeys latistaa ja väsyttää. Silloin on vaikeampi lähteä liikkumaan. Koirat toimivat hyvinä henkilökohtaisina valmentajina. Niiden kanssa täytyy lähteä ulos päivittäin. Ulkoilun jälkeen on aina hyvä olo, mihin vuodenaikaan tahansa.

Hyvät varusteet ovat plussaa, syksyllä etenkin vedenpitävät vaatteet ja kengät. Heijastimien tärkeyttä hämärällä tai pimeällä liikkuessa ei voi korostaa liikaa. Minulla ja koirilla on aina hyvät heijastimet ja valot.

Yhden koiran kanssa harrastan agilitya. Siinä tulee juostuakin. En usko, että liikkuisin näin paljon ilman koiria. Joskus 1990-luvun alussa harrastin aerobicia.”

Osalle kyselyn vastanneista liikunta on tottumus, rutiini tai elämäntapa. Sampo Pohjolan aamurutiineihin kuuluu pulahdus pihalampeen päivittäin, vuoden ympäri. Sampo Pohjolan kotialbumi

Sampo Pohjola, 47, Vihti

”Asumme maaseudulla, Vihtijärvellä. Meillä on rintamamiestalo ja puolentoista hehtaarin tontti. Siinä tulee paljon hyötyliikuntaa. Talo esimerkiksi lämpiää puilla. Tilaan aina isoja rankoja, jotka pilkon klapeiksi.

Rakensimme kolme vuotta sitten naapurin kanssa oman lammen. Pulahdan lampeen joka aamu neljäksi minuutiksi, oli sitten 20 astetta lämmintä tai 20 astetta pakkasta. Se on makea startti päivälle. Siitä tuleva hyvän olon tunne on merkittävä. Jos ei ole vielä kunnolla herännyt, viimeistään siinä herää.

Olen start up -yrittäjä. Yrityksemme toiminta liittyy ajatustyöntekijöiden työhyvinvointiin ja mielen hyvinvointiin. Muistutamme esimerkiksi siitä, miten tärkeää työpäivän aikana on pitää palauttavia taukoja. Joka tunti voisi pitää pienen tauon, vaikka noin kymmenen minuuttia.

Käyn kävelyillä, yleensä vaimoni Susannan kanssa. Joskus pelaan futista. Luonto motivoi liikkumaan. En anna sään vaikuttaa fiilikseeni. Sää on pukeutumiskysymys. Pienellä sateella ilma on happirikas. Metsän tuoksukin on silloin omanlaisensa.”

Lukijakysely

Raikas ilma ja seura innostavat

Verkkokyselyyn vastanneet kertoivat, mikä heitä motivoi liikkumaan ulkona pimeänä vuodenaikana.

"Ulkoilman hyvää tekevä vaikutus, usein puoliso juttukaverina mukana. Ulkoilma on lääkettä lähes kaikkiin asioihin, jos vain terveys antaa myöten lähteä."

"Meillä on ystäväporukka Lenkkeilevät Ladyt. Kun lupaan heille, että lenkille lähdetään, niin silloin tulee mentyä. Yksin lähden harvemmin pimeällä. Ystävien seura motivoi!"

"Koirat motivoivat lenkkeilemään, samoin äänikirjat, joita kuuntelen samalla. Työpäivä kuluu sisätiloissa, joten illalla happihyppely on virkistävää. Hyvät lenkkeilyvarusteet, heijastimet ja otsalamppu käyttöön, niin mikään ei pitele!"

"Se on vain niin kivaa, vaimon kanssa. Usein eväät mukana, ja kahvit tietysti. Ja lintukiikarit. Ei lasketa aikaa eikä kilometrejä. Laki sama kuin kajakilla: kun olet merillä, olet jo perillä. Ja pysyyhän siinä virkumpana."

"Lapsi motivoi. Lisäksi pimeinä iltoina parasta laittaa podcastit korvanapeista päälle ja lenkkeillä. Varsinkin true crimet keskellä pimeää metsää voivat motivoida jopa lenkkeilemään rivakammin."

"Liikunnasta tulee hyvä mieli ja kroppa tykkää. Tarvittaessa sopivat valot ja heijastinliivi mukaan. Luonto on kaunis myös pimeällä. Voi keskittyä tuoksuihin, tuuleen, ääniin ja rajattuun näkyvyyteen."

"Pimeän tullen sitä vasta kehtaakin vetää verrarit ylle ja lähteä lenkille. Ei tarvitse tuulipukua nolostella kun näkyy vain adidaksen vauhtiraidat viilettämässä katuvalojen loisteessa."

Nainen, 61–70 vuotta

Nainen, 51–60 vuotta

Nainen, 51–60 vuotta

Mies, 71–80 vuotta

Nainen, 31–40 vuotta

Nainen, 51–60 vuotta

Mies, 31–40 vuotta

Sitaatit ovat poimintoja Teemasuomalaisen verkkokyselystä, joka toteutettiin lokakuussa. Vastaajia oli 370.

Vinkit

Kuusi keinoa lisätä liikuntaa

1 Älä aseta liikaa tavoitteita. Pienikin teko on parempi kuin suurin aikomus. Kesällä tehdyt tunnin sauvakävelylenkit voivat tuntua talvella vaikeilta. Laske rimaa ja tee vähän vähemmän.

2 Kokeile uusia juttuja. Lisää monipuolisuutta liikkumiseen. Moni liikkuu liian yksipuolisesti. Liukkaalla tai hankalalla säällä kävely ei välttämättä edes onnistu. Netti on täynnä etäjumppia. Valitse alkuun helppo ja mukava vaihtoehto. Kuntosaliharjoitteluun saa monessa kunnassa ohjausta. Aloita harjoittelu ammattilaisen tai kokeneen tuttavan kanssa.

3 Merkitse liikuntahetket kalenteriin. Jos A-vaihtoehto ei onnistu, B onnistuu. Kyselyihin vastataan usein, että terveys on elämässä tärkeä asia. Näkyykö se kalenterissa? Ennakoi ja mieti jo viikonloppuna, milloin ja miten seuraavalla viikolla liikut.

4 Liiku omaa kehoasi kuunnellen. Monelle paljon liikkuvalle liikunta voi olla yksi kuormittava stressitekijä lisää. Etsi tähän tasapainoa ja liiku niin, että liikunnasta tulee hyvä olo.

5 Kokeile entistä aktiivisempaa toimintatapaa. Uuden tavan muodostaminen vie 3–10 viikkoa. Ensin voi tuntua vaikealta kulkea parin kilometrin matka töihin tai harrastukseen auton sijaan kävellen tai pyörällä. Autolla kulkemisen ajallinen voitto on pieni verrattuna aktiivisen liikkumisen hyötyihin. Kokeile muutama päivä ja kirjoita ylös, miltä tuntuu.

6 Mieti tilanteita, joissa voit lisätä aktiivisuutta. Pysäköi auto vähän tavallista kauemmaksi kohteesta, puhu puhelimessa seisten, kävele portaat. Pienten, aktiivisten valintojen toistumisella on merkitystä. Kulje esimerkiksi hissillä vain painavien kantamusten kanssa. Yksittäinen portaiden käyttökerta ei vielä muuta mitään, mutta vuodessa saadaan jo vaikutusta.

Vinkit antoi Työkuntoisena ja -kykyisenä työelämään -hankkeen projektipäällikkö Reda Oulmane Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu -aluejärjestöstä

Kommentoi

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Nurmijärvellä sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut