Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut vähitellen. Yritysideoissa on jo pitkään näkynyt vahva panostus vastuullisuuteen, sanoo professori.
Liiketalouden opiskelijat Nella Manninen, 22, Moona Lymi, 23, Ida Vepsä, 23, ja Susanna Soini, 24, aikovat työllistyä omaan yritykseensä heti valmistuttuaan.
Heidän perustamansa Ekolla Oy myy ihokarvojen poistoon tarkoitettuja, biokomposiitista valmistettuja höyliä.
Ensimmäinen tuote pääsi markettien hyllyille vuoden alussa.
Nelikko opiskelee tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiassa. Tiimiakatemialaisten opinnot perustuvat pitkälti yrityksen perustamiseen ja sen pyörittämiseen.
Oppilaitoksen valoisissa tiloissa häärii parikymppisiä tiimiyrittäjiä valmentajineen. Osa palaveeraa ringissä, jotkut pelaavat biljardia. Seinässä roikkuu rumpu, jota saa ja pitää lyödä, jos pääsee laskuttamaan asiakkaita.
– Useimmiten meidän opiskelijamme toimivat osuuskunnissa. Me perustimme osakeyhtiön, joka ei ole vain opintoja varten. Ajatuksena on ollut koko ajan tehdä tästä pysyvä juttu, Manninen sanoo.
Päätin, että haluan jatkossa tehdä jotain vastuullisuuden eteen.
Anna Kytövuori
Mannisen ja hänen yhtiökumppaneidensa kunnianhimoisena tavoitteena on valloittaa höylämarkkinat ensin Suomessa, sitten maailmalla.
– Ja sitten meillä on villi unelma tehdä exit, Ida Vepsä sanoo ja hymyilee leveästi.
Exitillä hän tarkoittaa yrityksen myymistä.
– Ei siis siksi, että rikastumme isosti, vaan siksi, että haluamme ehtiä tehdä elämässä muitakin asioita, Moona Lymi jatkaa.
Meillä on villi unelma tehdä exit.
Ida Vepsä
Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia korkeakouluopiskelijoita, toteaa yrittäjyyden professori Ulla Hytti Turun yliopistosta.
Hytti arvioi, että entistä useampi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelija myös perustaa yrityksen.
– Vaikka osa opiskelijoiden yritystoiminnasta onkin kokeiluluontoista. Varsinaista tilastoa tästä ei ole, hän täsmentää.
Hytin mukaan innostus on kasvanut vähitellen viime vuosikymmenen aikana. Samoihin aikoihin opiskelijakaupunkeihin alkoi tulla esimerkiksi yrittäjyysyhteisöjä ja start up -tapahtumia.
– Eikä ura ison yrityksen työntekijänä välttämättä enää näyttänyt niin houkuttelevalta vaihtoehdolta kuin aiempina vuosikymmeninä. Tähän vaikutti esimerkiksi Nokian luisu.
Lisäksi teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat Hytin mukaan mahdollistaneet yritysideoita, jotka eivät vaadi alussa paljoa pääomaa.
Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama toteaa, että opiskelijoiden ja ylipäätään nuorten aikuisten kasvava kiinnostus yrittäjyyteen on näkynyt tutkimuksissa vuosia.
– Toivottavasti se myös realisoituu uusina yrityksinä, Kallama sanoo.
Lisäksi sivutoiminen yrittäjyys yleistyy koko ajan.
– Monilla opiskelijoilla yrittäjyys on sivutoimista. Sivutoimisuus liittyy työelämän murrokseen laajemminkin.
Kallaman mukaan noin kolmannes uusyrityskeskuksissa asioineista, uusista yrittäjistä on alle 30-vuotiaita.
Ekollan tuoreet yrittäjät kertovat, että tällä hetkellä kaiken toiminnan pääpaino on kasvattaa yritystä – ei se, miten sieltä saa mahdollisimman paljon rahaa ulos.
– Koska olemme opiskelijoita, oman toimeentulon vaatimukset ovat hyvin pienet. Valmistumisen jälkeenkin aluksi riittää, että saa maksettua vuokran ja ostettua ruokaa, Nella Manninen arvioi.
Naiset uskovat, että oma toimeentulo on tärkeämpää siinä vaiheessa, kun esimerkiksi asunnon ostaminen tai perheen perustaminen on ajankohtaista.
– Jossakin vaiheessa tämä alkaa varmasti tuottaa enemmän, ja elintaso voisi noustakin, Ida Vepsä pohtii.
Alun yrittäjät ovat rahoittaneet pankkilainalla, ja lisäksi he ovat sijoittaneet Ekollaan omaa rahaansa yhteensä 20 000 euroa.
– Kun opiskelijana sijoittaa omista, vähistä rahoistaan, se tuo tietynlaista painetta. Paine ei ole välttämättä huono asia, Vepsä sanoo.
Opiskelijoiden yritysideoissa on jo pitkään korostunut vastuullisuus ja ekologisuus, Ulla Hytti toteaa.
– Vastuullisuus on yksi keskeinen kriteeri hyvää ideaa mietittäessä. Toisaalta esimerkiksi kierrätysmateriaaleihin perustuvat ideat kiinnostavat asiakkaita, ja niissä on järkeä myös taloudellisessa mielessä, Hytti sanoo.
Sitran projektijohtaja Markus Terho puolestaan mainitsee alle 30-vuotiaiden uskovan muita suomalaisia enemmän, että heidän omilla valinnoillaan on vaikutusta ympäristöön.
– Kun vertaa muihin ikäluokkiin, alle 30-vuotiaista huomattavasti suurempi osa on muuttanut arjen tottumuksiaan entistä kestävämmiksi, Terho sanoo.
Terhon mukaan nuoret aikuiset haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Tämä näkyy myös yritysideoissa.
– Nuoremmat ehkä haluavat saada jotakin positiivista aikaan.
Yksi esimerkki kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja hyödyntävästä, opiskelijoiden perustamasta yrityksestä on turkulainen Cuitu Oy. Vuonna 2019 perustettu yritys valmistaa asusteita pääosin sukelluspukujen ylijäämäkankaista.
– Meille oli alusta asti selvää, että haluamme kansainvälistyä, yksi perustajajäsenistä, Anna Kytövuori, sanoo puhelimeensa Milanossa.
Hänen mielestään opiskeluaika oli hyvä hetki perustaa yritys. Silloin ei tarvinnut miettiä, uskaltaako jättää päivätyöt.
25-vuotias Kytövuori ei tosin edelleenkään elätä itseään ainoastaan Cuidulla vaan on palkkatöissä markkinointiyrityksessä.
– Brändin rakentaminen vie aikaa, Kytövuori toteaa.
Cuitu Oy sai alkunsa Turun yliopiston poikkitieteellisellä yrittäjyyskurssilla. Kytövuoren oma motivaatio syntyi opiskelijavaihdossa Balilla.
Oli sadekausi, ja Kytövuori osallistui sukelluskurssille. Roskat lipuivat tuulen mukana lautaksi juuri siihen kohtaan, jossa oli tarkoitus sukeltaa. Vaihtoehtoina oli sukeltaa jätteeseen tai jättää kurssi kesken.
Kytövuori päätti sukeltaa.
– Se oli järkyttävä kokemus. Päätin, että haluan jatkossa tehdä jotain vastuullisuuden eteen.
Kytövuoren mukaan Cuidun visio on koko ajan ollut kyseenalaistaa perinteistä tapaa, jossa tuotantoprosessi alkaa uusista materiaaleista.
– Emme halua hukata resursseja.
Turkulaisen sukelluspukuvalmistajan lisäksi Cuitu hankkii ylijäämämateriaaleja laukkutehtaalta Loimaalta. Tuotteet valmistetaan Turussa.
Ekolla Oy puolestaan suunnittelee parhaillaan puukuitupohjaisesta biokomposiitista valmistettavaa kestohöylää. Käytännössä tämä tarkoittaa varsiosaa, johon saa vaihtopäitä.
Biokomposiitissa käytetty puukuitu saadaan sellun valmistuksen ylijäämistä. Biokomposiitin tuottaa Stora Enso.
Ekollan ensimmäinen höylä on kertakäyttöinen. Nella Mannisen mukaan tähän päädyttiin siksi, että kauppojen hyllyillä olisi hyvä olla myös tavallista vähemmän muovia sisältävä kertakäyttöinen vaihtoehto.
– Kertakäyttöhöylät tuskin ihan heti poistuvat markkinoilta, ja kuluttajat ovat kiinni tavoissaan, Manninen perustelee.
Ekollan mukaan biokomposiittihöylä sisältää noin 75 prosenttia vähemmän muovia kuin tavallinen, muovinen kertakäyttöhöylä.
Tällä hetkellä Ekollan höylät valmistetaan Kiinan Ningbossa.
– Ne tekee suomalainen toimija. Tulevaisuudessa etsimme ratkaisuja siihen, että tuotteet voitaisiin tehdä lähellä, Manninen sanoo.
Nelikko haluaa vähentää fossiilipohjaisen muovijätteen määrää. He uskovat, että pienet, arkiset muutokset ovat tässä tärkeitä.
– Sheiverin vaihtaminen vähän vastuullisempaan on ehkä pieni asia, mutta jos moni tekee niin, se vaikuttaa, Manninen toteaa.